Mainos

Al-Qaida, kurdit, arabinationalistit... Riitaisat ryhmät taistelevat Syyrian hallinnasta

Syyrian hallitusta vastaan taistelee kolme eri ryhmittymää, jotka kaikki ovat riidoissa keskenään.

Näin tiivistää Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkija Alan Salehzadez. Asioita mutkistaa se, että jokaiselle ryhmittymällä on useita alaryhmiä. Yhdysvaltain asevoimien tiedustelujärjestön mukaan Syyriassa toimii yhteensä yli 1 200 kapinallisryhmää.

Vielä enemmän asioita mutkistaa se, että kaikki pääryhmittymät edustavat eri uskontoryhmiä.

Esimerkiksi näkyvin aseellinen ryhmä on Syyrian vapaa-armeija (FSA), joka koostuu kymmenistä prikaateista.

– Näillä (FSA:lla) on jonkin verran yhteistyötä, mutta he ovat hajanaisia, Salehzadez sanoo.

FSA:n perustivat Syyrian armeijasta eronneet upseerit ja sotilaat, jotka ilmoittivat tavoitteekseen al-Assadin kukistamisen.

Vapaan Syyrian armeijaa voi kuvailla eräänlaiseksi kattojärjestöksi, jonka nimen alla paikalliset komentajat toimivat. Siinä on sekä maallista että islamistista hallintoa kannattavia sotilaita. Maallista hallintoa kannattavat ovat Salehzadezin mukaan vähemmistönä FSA:ssa. Onpa FSA:ssa mukana myös arabinationalisteja.

Aseistukseltaan FSA ei pärjää Syyrian hallituksen joukoille. Hallituksella on huomattavasti enemmän raskasta aseistusta ja täydellinen ilmaylivoima.

Al-Qaidan liittolaiset vahvoilla

Toisen ryhmittymän muodostavat Irakin islamilainen tasavalta ja al-Nusran rintama. Ne ovat terroristijärjestö al-Qaidan liittolaisia.

Näistä Irakin islamilainen tasavalta koostuu Salehzadezin mukaan ulkomaisista taistelijoista, kun taas al-Nusran taistelijat ovat pääosin syyrialaisia.

Salehzadezin Syyriasta saamien tietojen mukaan islamistit hallitsevat Syyrian tapahtumia. Sanomalehti Guardian kertoi toukokuussa, että yli 3 000 kapinallista loikkasi Syyrian vapaa-armeijasta al-Qaidan liittolaiseen al-Nusran rintamaan.

Monella jihadistilla on myös paljon kokemusta taistelukentillä. He ovat erittäin rohkeita taistelijoita, mikä on tuonut heille mainetta.

Kurdit haluavat itsehallinnon

Kolmannen pääryhmittymän muodostavat Syyrian pohjoisosissa asuvat kurdit. Heidänkin suhteensa muihin on vähintään ongelmallinen.

Kurdit ja al-Qaidan liittolaiset taistelevat Salehzadezin mukaan päivittäin keskenään. Taisteluiden taustalla on yksinkertaisesti kamppailu alueiden hallinnasta.

– Ongelma on se, että al-Qaida-ryhmät eivät hyväksy kurdeja, koska kurdit ovat maltillisia ja vasemmistolaisempia, Salehzadez tiivistää.

Kurdit suhtautuvat myös FSA:han varautuneesti. Kurdit eivät tavoittele itsenäisyyttä, vaan ajavat Syyriaan omaa itsehallintoaluetta.

Tuleeko Syyriasta uusi Afganistan?

Salehzadezin näkemys Syyrian tilanteeseen on synkkä. Kapinalliset eivät kykene kukistamaan al-Assadin hallintoa ilman ulkovaltojen merkittävää väliintuloa.

Hän uskoo, että sota jatkuu ja muuttuu samanlaiseksi kuin Afganistanissa 1990-luvulla. Afganistanissa eri alueita hallinneet sotajoukot taistelivat toisiaan vastaan vuosia, mikä johti maan raunioitumiseen.

Syyrian sisällissota on kestänyt yli kaksi vuotta. Siinä on kuollut yli satatuhatta ihmistä. Miljoonat ovat paenneet maasta.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.