Aira Samulinin huikea koti: Ex-miehen suunnittelema valaistus, kylpylä ja oma tanssilattia

Aira: Aion tanssia loppuun saakka

Airan vanhuudenkodin tanssisalin lattian jouston on suunnitellut Jorma Uotinen ja se sopii erittäin hyvin kypsempäänkin ikään ehtineelle tanssijalle.

– Olen tanssinut äitini kohdusta lähtien ja aion tanssia loppuun asti, Aira naurahtaa.

– Tanssisaliahan ei voi sijoittaa jokaiseen kotiin, mutta tuollainen seinässä oleva tanko toimisi hyvin metrin mittaisenakin, jolloin sen avulla on helppo jumpata, hän jatkaa.

Tanssisalin seinille Aira on kerännyt vuosien varrella lehdissä olleita sarjakuvia, joissa hän on mukana. Kehyksiin on päässyt muun muassa hupaisa kuva Airan tekemästä euroviisukoreografiasta Pylly vasten pyllyä, pump-pump -kappaleeseen.

Lisäksi salista löytyy muistoja Airan sedän, Suomen ensimmäisen nyrkkeilyn olympiavoittajan Sten Suvion huikeasta urasta.

– Sain Viipurin nyrkkeilijöiltä lahjoituksena nyrkkeilysäkin ja päärynäpallon, joita setäni hakkasi vuosikymmeniä sitten, Aira kertoo.

Ex-mies suunnitteli valaistuksen

Valaistussuunnittelun taloon teki Airan ex-mies, valotaiteilija ja -suunnittelija Ekku Peltomäki.

– Lähtökohta on se, että valo on iloinen ja myönteinen asia. Sitä pitää olla paljon, Ekku painottaa.

– Olen tehnyt koko elämäni töitä mielenterveysasioiden kanssa ja kierrän yhä vanhuudenkodeissa, niin huomaa miten tärkeä asia mieliala on. Tällainen omakotiasuminen säästää kärsimykseltä ja tekee elämästä laadukkaamman. Voi olla onnellinen loppuun saakka, Aira jatkaa.

Upean kattovalaistukseen käytettiin kymmeniä himmennettäviä LED-valoja, jotka kestävät pitkään ja säästävät energiaa. Lisäksi Airan talossa on turvavalojärjestelmä. Varavalaistus syttyy automaattisesti sähkökatkon sattuessa.

– Ne ovat kuin kissan silmät katossa. Täällä näkee liikkua hyvin, vaikka sähköt menisivätkin, Ekku kertoo.

Pistorasiat nostettiin myös poikkeuksellisesti ylös seinälle, ikkunoiden alaosan tasalle, jotta pistokkeen saa seinään myös pyörätuolista käsin.

Porokahvit keitetään puuhellalla

Keittiöönsä Aira valitsi turvallisuussyistä ainutlaatuisen induktiolieden, jonka merkittävä etu on paloriskin pieneneminen, sillä mikään ei-magnetoituva materiaali ei kuumene liedellä.

– Turvallisuutta lisää myös tason alhaiset pintalämpötilat. Kun kattilan ottaa pois levyltä, se ei ole enää polttavan kuuma.

Lieden viereltä löytyy lisäksi perinteinen puuhella.

– Siinä voi sitten aamuisin keittää hyvät porokahvit, Aira hymyilee.

Kotitöiden helpottamiseksi keittiöön on valittu venyvävartinen hana, joka on helposti liikuteltava.

– Se on todella kätevä, Aira kehuu.

Kotikylpylä on talon ylpeys

Tanssitunnin jälkeen asunnossa on mahdollisuus pulahtaa vilvoittelemaan virkistävään veteen. Pienen 3 x 3 metrin kokoisen uima-altaan erikoisuus on se, että siinä voi uida myös vastavirtaan.

– Kotikylpyläksi tätä osastoa voi sanoa, Aira iloitsee kotinsa ylpeydenaiheesta.

Vastaavanlaista allasta ei ole vielä kenelläkään, sillä Aira on teettänyt sen varta vasten. Isompaan altaaseen verrattuna pieni vastavirta-allas säästää sekä tilaa että energiaa.

– Siinä saa kaikki vesihieronnat ja altaassa voi myös juosta sekä tehdä vesi-aerobicia. Silloinkin kun ihminen ei pysty muuten liikkumaan, vedessä vielä voi, Aira muistuttaa.

Saunan asunnossa korvaa erillinen höyrykaappi.

– Se on todella hyvä vaihtoehto astmaatikolle ja on muutenkin hyväksi hengityselimille. Höyrykaappi on paljon parempi kuin kuivan sähkösaunan löyly.

– Ja tuo lattia on aivan ihana, kun se hieroo jalkoja, Aira mainitsee.

Energiansäästö mietitty tarkkaan

Hulppeaan asuntoon tuo näyttävyyttä tammiparketti ja lukuisat liukuovet antavat lisää tilan tuntua. Isoon tupakeittiöön luo tunnelmaa näyttävä takka. Asunnossa on myös pohdittu tarkkaan energiansäästöasioita ja lämmitykseksi on valittu maalämpö.

Keittiön pöytä ja tuoli sekä olohuoneen kalusteet ovat Artekin valikoimista, samoin bambusta tehdyt penkit ja jakkarat.

– Niiden paras puoli on se, että ne ovat niin kevyitä, Aira kehuu.

Keittiön erikoisratkaisu on se, ettei siellä ole yläkaappeja ollenkaan.

– Kaapit ovat mahdollisimman käytännöllisiä sekä helppoja avata ja sulkea, Aira selventää.

Lähtökohtana esteettömyys

Aira Samulinin talossa on otettu vanhenemisen aiheuttamat reunaehdot hyvin huomioon. Talo on yksikerroksinen, valkoinen puutalo, johon johtavat sekä tavanomaiset portaat että luiska rollaattorin tai pyörätuolin avulla liikkuvalle.

Esteettömyys on ollut suunnittelun lähtökohta ja sen mukaisesti tasoerot on tehty niin pieniksi kuin mahdollista. Ovien leveydessä, keittiösuunnittelussa ja pesuhuoneessa on huomioitu, että siellä pystytään toimimaan pyörätuolista tai apulaisten kanssa.

Makuuhuoneeseen on valittu moottoroitu sänky. Aira viettää sängyssään noin 10 tuntia päivässä, joten sen on tärkeää olla hyvä.

– Kahdeksan tuntia kuluu nukkuen ja pari tuntia lueskellen tai televisiota katsoen. Tämän sängyn saa myös istuvaan asentoon ja siinä saa hierontaa, Aira selventää.

Ikäihmisen tarpeet on huomioitu makuuhuonetta rakentaessa.

– Ikkunat ovat matalalla, jotta luontoon näkee myös, vaikka joutuisi makaamaan sängyssä.

Huoneessa on myös paljon vanhoja valokuvia muistuttamassa menneisyydestä.

– Vanhusten kodissa pitäisi olla omia esineitä, omia tavaroita. Lapsuudenajan kuvat tuovat viestiä vanhoista ajoista ja asioista, joita muistaa.

Talo täynnä historiallisia aarteita

Modernissa vanhuuden kodissa ei ole mitään karjalaisvaikutteita, paitsi seinällä olevat historialliset valokuvat. Ne Aira sai pelastettua sodan jaloista.

– Olin 12-vuotias kun talvisota syttyi. Saimme vain nopeasti kerätä muutamat tavarat mukaan, ja minä otin valokuva-albumit. Se oli sen ikäiseltä aikamoinen neronleimaus, Aira kiittelee nyt.

Vanhuuden päiviä varten Airan kodista löytyy myös hoivahuone, jossa on liikuntarajoitteisen tarpeisiin sopiva sänky.

– Hoitajan ei tarvitse käyttää voimia nostamalla, kääntämällä ja vääntämällä. Jos on niin huonokuntoinen että joutuu hoivasänkyyn, toisessa makuuhuoneessa voi asua omaishoitaja.

Hoivahuone on täynnä tunnelmaa, sillä sieltä löytyy muun muassa vuonna 1936 valmistettu Lotta-ryijy, Lotta-puku sekä taulu Lotta Svärdistä.

– Hoivahuone toimii myös muistojen huoneena. Seinälle on päässyt myös äitini Lotta-kuvia ja on siellä myös minusta pikkulottien johtajakurssilla joskus 1940-luvulla, Aira esittelee valokuvia.

Vanhuudenkotiinsa Aira ei ole vielä muuttanut, vaan hän kipuaa edelleen kolmikerroksisen karjalaistalon yläkertaan yöpuulle majailleessaan Hyrsylän mutkassa. Suurimman osan ajastaan Aira kuitenkin viettää yhä kaupunkikodissaan Helsingissä. Tulevista vanhuudenpäivistä Aira ei aio ottaa stressiä.

– Ei huoleta eikä se olisi katastrofi, jos jalat menevät alta. Täällä asunnossa voi silti asua itsenäisesti. Tämä parantaa elämänlaatua, kun tietää ettei joudu kauemmas lähtemään, Aira hymyilee.

Tällainen Airan koti on! Katso video!

Teksti: Heli Vartiainen ja Sanna Jokinen/MTV3

Kuvat: Heli Vartiainen