Aikuisten maitoallergia näyttää olevan yleisempää kuin aiemmin on uskottu ja maidon proteiiniosan aiheuttamista vaivoista kärsii yhtä moni aikuinen kuin lapsikin. Maitoallergian aiheuttaja on siis maidon proteiini, kun taas tutumman laktoosi-intoleranssin syynä on maidon laktoosi eli maitosokeri. Aiemmin maitoallergian on luultu olevan lähes ainoastaan pienten lasten tauti, joka paranee täysin maidottomalla ruokavaliolla yleensä kouluikään mennessä. Filosofian maisteri Leea Pelonen väitöstutkimuksen mukaan kuitenkin noin kolme prosenttia suomalaisista aikuisistakin saa maitotuotteista laktoosi-intoleranssin kaltaisia allergiaoireita, kuten ilmavaivoja, mahan turvotusta ja ripulia, mutta myös iho- ja hengitystieoireet ovat mahdollisia. Aikuisilla todettu laktoosi-intoleranssi saattaakin olla maitoallergiaa. Lapsilla maitoallergia ilmenee lähes poikkeuksetta atooppisena ihottumana.
Väitöstutkimuksessa selvisi, että probioottisten eli terveysvaikutteisten maitohappobakteerien, kuten Lactobacillus GG:n käyttö saattaa vähentää maitoallergian oireita. - Tämä voi johtua maitohappobakteerien kyvystä pilkkoa proteiineja tai niiden vaikutuksesta suoraan kehon immunologiseen järjestelmään, kertoo Pelto. Hän ei kuitenkaan uskalla luvata, että maitoallergiset voisivat huoletta nauttia vatsaystävällisillä maitohappobakteereilla terästettyjä maitotuotteita saamatta lainkaan oireita.
Homogenoimaton maito ainakin teoriassa parempaa
Homogenointi on maidon valmistusprosessi, jossa sen rasvapalloset pilkotaan pienemmiksi. Näin estetään kerman erottuminen maidon pintaan. - Joidenkin maitoallergisten mielestä homogenoimaton maito sopii heille tavanomaisesti käsiteltyä maitoa paremmin, mutta sen tehosta ei ole saatu tieteellistä näyttöä, toteaa Pelto. Homogenoimaton maito saattaa kuitenkin olla ainakin teoriassa vähemmän allergisoiva. - Homogenoimattomassa maidossa on ruoansulatuskanavaan joutuessaan vähemmän näkyvillä proteiinien pinta-alaa kuin käsitellyssä maidossa, selventää Pelto. Maitoallergiassa nimenomaan maidon proteiini aiheuttaa oireet, kun taas laktoosi-intoleranssi aiheutuu maidon sokerista eli laktoosista.
Tällä hetkellä maitoallergian tunnistamiseen ei ole olemassa erityistä tapaa tai menetelmää. - Ehkä tulevaisuudessa tähän pystytään kehittämään jonkinlainen seulontamenetelmä, arvioi Pelto. Hänen mukaan ainakin lapsena maitoallergian sairastavilla on perimä melko vahvasti taustalla. - Näyttää siltä, että maitoallergia voi puhjeta vasta aikuisiälläkin ja vieläpä niin, että sen on jo kertaalleen sairastanut lapsuudessa, arvioi Pelto. Väitöstutkimuksessa mukana olleilla koehenkilöillä ei ollut mainittavasti muita ruoka-aineallergioita. (Finfood / MTV3 -internet)