Aamu valkeni Kainuun prikaatissa tietoon palvelustoverin kuolemasta – varuskunnassa vallitsee suru: "Kriisiryhmä on tukemassa"

Kainuun prikaatin ampumaharjoituksessa tapahtui torstaina onnettomuus, jossa varusmiehen rynnäkkökivääri laukesi ja hän sai osuman päähänsä. Varusmies kuoli myöhemmin sairaalassa Kuopiossa. Kuolemasta tiedotettiin tänään perjantaina aamupäivällä.

– Aiomme selvittää tapaamisessa mikä tilanteeseen johti. Lisäksi Puolustusvoimien kanssa tapaamisessa nostamme asian esille, ja lähdemme selvittämään, miten voidaan estää tällaista tapahtumista enää ikinä, Varusmiesliiton puheenjohtaja Joel Elmaci sanoo.

Liiton puheenjohtajan mukaan jotain vuosia sitten varusmiehen kuolemaan johtaneen tapauksen jälkeen Puolustusvoimissa on käyty läpi harjoituskäytäntöjä entistäkin tiukemmin.

– Tähän mennessä ne ovat toimineet hyvin, mutta kuten olemme huomanneet, niin valuvikoja on edelleen, mitkä näkyvät valitettavalla tavalla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lue taustaa: Kainuun prikaatin varusmies kuoli oman rynnäkkökiväärin lauettua harjoituksessa – näin tilanne poliisin mukaan eteni

Elmaci ei halua avata mainitsemiaan valuvikoja tarkemmin.

– En pysty lähtemään erittelemään, koska ei ole tietoa tähän tapahtumaan johtaneista yhteyksistä.

Liitto esittää surunvalittelunsa menehtyneen varusmiehen läheisille ja omaisille.

– On äärimmäisen surullista, että rauhan aikana tapahtuu tällaisia onnettomuuksia. Jokaisen varusmiehen pitäisi pystyä suorittamaan palveluksensa turvallisesti ja ilman pelkoa tällaisista tapahtumista.

Mitä onnettomuudesta seuraa?

Prikaatissa vallitsee tapahtuman takia suuri suru, kertoo esikuntapäällikkö, everstiluutnantti, Arto Hirvelä.

– Olemme jatkaneet kriisitukea erityisesti varusmiehen oman yksikön varusmiehille ja henkilökunnalle. Kriisiryhmä on varusmiesten kanssa keskustelemassa ja tukemassa vaikeassa tilanteessa.

Varuskunnassa on valmistauduttu siihen, että tukea annetaan niin kauan kun sille on tarvetta.

Everstiluutnantti kertoo saaneensa tiedon varusmiehen kuolemasta tänä aamuna, minkä jälkeen käynnistettiin kriisiavun jatko, tiedottaminen sekä yhteydenotot omaisiin.

– Nämä ovat täyttäneet aamupäivän.

Puolustusvoimat käy läpi tapahtuneen palvelusturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi paikallaolleita muita varusmiehiä puhutetaan, kun tilanne sen sallii.

– Tällä aikajänteellä emme ole saaneet selville tapahtumien kulkua niin tarkasti, että voisin ottaa kantaa, onko meillä tarvetta muuttaa ammuntojen toimintatapoja.

Kymmenen vuoden aikana kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta

Puolustusvoimissa on viimeksi tapahtunut kuolemaan johtanut ampumaonnettomuus joulukuussa 2015, kun upseerioppilas kuoli Hangon Syndalenissa pimeätaisteluharjoituksessa. Tämän vuoden huhtikuussa kuoli Jääkäriprikaatin henkilökuntaan kuulunut sotilas räjähdeonnettomuudessa Lapissa Rovajärvellä. 

Näiden kahden tapauksen ja torstaina sattuneen ampuma-aseonnettomuuden lisäksi Puolustusvoimissa ei ole kymmenen viime vuoden aikana tapahtunut kuolemaan johtavia ampuma- ja räjähdeonnettomuuksia.

–  Ampuma-aseiden käyttöön liittyviä onnettomuuksia, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa vakaviin seuraamuksiin, tapahtuu vuodessa kahdesta kolmeen, sanoo Puolustusvoimien johtava työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, majuri Panu Kekoni STT:lle.

Hänen mukaansa suurin osa Puolustusvoimissa tapahtuneista ampuma- ja räjähdeonnettomuuksista on lieviä tai läheltä piti -tilanteita. 

–  Se ei silti poista asian vakavuutta. Kannustamme myös läheltä piti -tilanteiden ilmoittamiseen, jotta voimme saada syyt tietoomme, ennen kuin mitään vakavaa sattuu ja näin ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Jos onnettomuus on tapahtunut, tutkimme tilanteen tarkasti.

Kekoni muistuttaa, että aseita käsitellään Puolustusvoimissa paljon.

–  Meillä on vuosittain henkilökunta ja asevelvolliset yhteen laskien noin 25  000 henkeä, jotka toimivat sotilaskoulutukseen liittyvässä ympäristössä. Tilanteita, joissa aseita käsitellään, on tuhansia vuodessa.

Eniten liikuntaan liittyviä onnettomuuksia

Määrällisesti suurin osa Puolustusvoimissa tapahtuvista onnettomuuksista on liukastumisia ja kaatumisia, joita syntyy muun muassa liikuntakoulutuksen yhteydessä. Niitä käsitellään Panu Kekonin mukaan päivittäin. Vakavasti terveyttä uhkaavissa tilanteissa kärkeen nousee liikenne.

–  Liikumme paljon ajoneuvoin, ja liikenteessä tapahtuu myös suurin osa potentiaalisesti vakavista onnettomuuksista.Lokakuussa 2017 kolmen varusmiehen kuolemaan ja viiden loukkaantumiseen Raaseporin Skogbyssä johtanutta tasoristeysonnettomuutta käsiteltiin oikeudessa vuoteen 2021 asti.

Onnettomuustilanteessa loukkaantuu Panu Kekonin mukaan todennäköisemmin varusmies kuin henkilökunnan jäsen.

–  Varusmiehiä on lukumääräisesti paljon enemmän kuin henkilökuntaa. Koulutustilanteessa varusmiehet ja reserviläiset ovat usein siinä välittömässä toiminnassa, jossa tapaturmat ja onnettomuudet sattuvat. Yleensä henkilökuntaan kuuluvien sotilaiden tehtävä on kouluttaa ja valvoa toimintaa, Kekoni kuvaa.

Hänen mukaansa Puolustusvoimat on viime vuosina painottanut sitä, että onnettomuustilanteessa syyt tapahtuneelle löytyvät pitkästä tapahtumaketjusta. 

–  Vaikka tilanteessa toimii yksilö, niin joka tasolta löytyy korjattavia asioita, jotka ovat johtaneet onnettomuuteen, Kekoni kommentoi STT:lle.

Juttua muokattu kello 16:32: Lisätty tiedot Puolustusvoimissa aiemmin tapahtuneista vakavista onnettomuuksista.

Lue myös: Kainuun prikaatin ampumaonnettomuudessa loukkaantunut varusmies on kuollut