Tämä hymyilevä karjalainen on ainoa kiekkoilija, joka on pelannut neljässä helsinkiläisseurassa.
Hannu Kapanen on varsinainen jääkiekon monitoimimies. Takana on kunnioitettava ura pelaajana ja valmentajana, ja tällä hetkellä hän on osaltaan auttamassa poikansa osaomistamaa KalPaa ehkä seuran historian parhaaseen saavutukseen (KalPan ainoa SM-mitali, hopeinen, on vuodelta 1991).
Jääkiekkouransa Joensuun PeTo:ssa aloittanut hyökkääjä tunnetaan nimellä Hymyilevä Hannes. Hän on luonteeltaan iloinen ja avoin karjalainen, jonka suu ei tahdo pysyä kiinni. Se maksoi Hannekselle aikanaan useamman jäähyminuutin, sillä tuomarit eivät olleet suupaltin sepustuksista järin innoissaan. Hannes pelasi urallaan 320 liigaottelua, joissa hän keräsi 330 tehopistettä – ja 418 jäähyminuuttia. Useimmat minuutit lankesivat käytösrangaistuksista.
- Hannes on tyypillinen itäsuomalainen, kauhean vilkas ja puhuu paljon. Sanotaan, että hän on oikein mainio tyyppi joukkueurheiluun, Lasse Oksanen nauraa.
- Hänellä riitti huumoripohjaista asennetta peliin. Hannes oli sellainen tsemppari ja hauska tyyppi. Pelaajana ihan maajoukkuetason miehiä. Hänestä on jäänyt hyvät muistot.
Veljesten legendaarinen kohtaaminen
Joensuusta Kapanen matkasi Helsinkiin HJK:hon. Helsingin-kiertue kattoi lopulta kaikki neljä helsinkiläisseuraa. Kukaan kiekkoilija ei ollut ennen Kapasta siirtynyt Jokereista vihollisleiri IFK:hon. Kapanen on myöntänyt, että siirto jännitti häntäkin, mutta karjalaiset luupäät pärjäävät aina.
1977-78 kauden ensimmäistä paikalliskamppailua odotettiin kiihkeästi, sillä Jokereihin jäänyt Jari-veli kohtasi vihollisseuraan siirtyneen Hanneksen ensimmäistä kertaa. No, riitahan siitä tuli, kun temperamenttiset karjalaispojat pääsivät nokitusten. Tappelua oli pohjustettu reilusti etukäteen iltapäivälehdissä ja provosointiin taisivat sortua myös joukkueiden valmentajat. Kapasten veljesriita on jäänyt eläväksi legendaksi.
Viimeisellä HIFK-kaudellaan Hannes oli osa varsinaista tykkiketjua (Harri Linnonmaa – Matti Murto – Hannu Kapanen), joka siivitti helsinkiläisseuran Suomen mestariksi keväällä 1980. Sen jälkeen Kapanen palasi kotiseudulleen Joensuuhun, jossa hän jatkoi pelaamista vielä JoKP:ssa ykkösdivarissa viiden vuoden ajan.