Sivumaku-blogi syntyi rakkaudesta hyvään ruokaan sekä turhautumisesta ja ärsyyntymisestä maailman nykymenoon ruoan suhteen. Olen ollut aina valmis sanomaan mielipiteeni. Kokemus on tuonut mukanaan varovaisuutta. Tieto on lisännyt tuskaa ja oma ajattelumaailma avartunut. Olen päätynyt muuttamaan jossain määrin näkemystäni muutamia kertoja kommenttien pohjalta ja se on tässä hienointa. Olen oppinut. Ja opin koko ajan lisää. Toivottavasti tekin.
Provosointi on ainoa tapa saada kuhinaa aikaiseksi. Siksi usein kärjistän ehkä enemmän kuin tarkoitan. Se on osoittautunut hedelmälliseksi tavaksi. Sain Sivumakuun valtavasti henkistä polttoainetta, kun nakkasin viime vuonna Suomen McDonald'sille kysymyksen lasten ravitsemuksesta. Kuvittelin, että heillä on siihen valmis strategia, mutta kun kalikka kapsahtikin kovaa, ymmärsin, että yksilön toiminnalla voi olla yllättävän suuri voima. Hesburger kompasteli saman aiheen kanssa melkein yhtä pahasti. Tällainen toiminta vaatii kuitenkin valtavasti pohjatyötä. Haluan olla varautunut vastakommentteihin ja huolehtia (jo ihan juridisistakin syistä), että omat sanomiseni pitävät kutinsa. Onneksi monet aiheet ovat pelkästään mielipide- ja näkemysasioita. Niistä voi väitellä vapaammin. Ei tarvinne sanoa, että tekstejäni saa ja pitää kommentoida hyvässä ja pahassa. Eriävistä mielipiteistä voi syntyä törmätessä jotain uutta. Ja juuri sellainen muuttaa maailmaa. Edes hitusen.
Kokosin yhteen muutamia kannanottojani. Ne ovat usein myös blogin luetuinta sisältöä. Lisää aiheita on päässä hirveästi. Kunhan ne kerkiäisi joskus purkaa ruudulle. Lupaan tsempata sen suhteen syksyn mittaan. Facebookissa menin jo lupaamaan käsitteleväni tulenarkaa aihetta, lapsia ja ruokaa. Ehdota ihmeessä lisää!
Energiaa ja pärinää - lapset ja energiajuomat