Leikonjakki, Ranskanviina, Eloneste, Surunsurma ja Puhti. Arvaatko, minkä suomalaisen juoman nimeksi näitä harkittiin?
Timo Leppäsen Merkilliset nimet -kirja esittelee merkillisiä tarinoita suomalaisille tuttujen yritysten ja tuotteiden nimien takana.
Finlandia Vodka
Finlandia Vodkan nimi valittiin nimiehdotuksista, joita tuli 300. Loppusuoralle vuoden 1969 nimiäänestyksessä pääsivät myös Vodkiss, Silver Ice, Valhalla, Ice Breaker, Kippis ja Alko.
Kuluttajat pitivät eniten Finlandia Vodka- ja Vodkiss-nimistä. Muita he kuvailivat epämairittelevasti muun muassa päänsärkylääkkeeltä ja kalasäilykkeeltä kuulostaviksi.
Finlandia-nimi voitti arvonnan. Sen koettiin kertovan myös vodkan kulttuurillisesta ja maantieteellistä alkuperästä. Finlandia Vodka on yksi ensimmäisistä suomalaisista globaaleista merkkituotteista.
Jouni HaralaTimo Leppänen haastatteli Merkilliset nimet - kirjaa varten lähes sataa henkilöä. Kirjassa esimerkiksi Kyösti Kakkonen kertoo tarinan Tokmanni-nimen taustalta: Kakkosen mukaan ruotsinkielessä tok tarkoittaa hullua ja man on mies. Tokmanni on siis "hullu mies".
Jaloviina
Kieltolain kumoamisen jälkeen Alko ryhtyi valmistamaan asiakkaitaan varten juomasekoitusta. Sen aineet olivat viinanpoltossa syntyvä etanoli ja ranskalainen, Cognacin alueella valmistettu konjakki. Juomassa oli myös vettä ja sokeriväriä, joka antoi juomalle tutun, tumman sävyn. Juoman esikuvana oli ruotsalainen, "kansankonjakiksi" kutsuttu, leikattu konjakki.
Nimi Jaloviinalle löytyi nimikilpailusta. Toiselle sijalle tuli Monopoli, kolmanneksi taas Ponjakki. Ehdotettujen joukossa komeilivat myös muun muassa Leikonjakki, Sini-Valko Konjakki, Leijonakonjakki, Ranskanviina, Eloneste, Kansa, Surunsurma ja Puhti.
Paljon ennen Jaloviinaa oli olemassa paloviinaa – tislattua alkoholia, jota valmistettiin alun perin lääkkeeksi. Keskiajalla paloviinasta tuli myös nautintoaine.
Koskenkorva
Suomessa on ollut kymmeniä Koskenkorva-nimisiä tiloja. 1930-luvulla Oy Alkoholiliike Ab päätti perustaa väkiviinapolttimon Koskenkorvan kylään Ilmajoella.
Koskenkorvan valmistus alkoi kesällä 1953. Koska kyseessä oli tehtaan nimikkoviina, se nimettiin Salmisaaren ja Rajamäen viinojen tapaan paikkakunnan mukaan – siis Koskenkorvan viinaksi.
Aluksi etiketti kertoi pullon sisältävän "Koskenkorvan viinaa". Viimeinen a-kirjain katosi vuonna 1981; vuonna 2000 poistettiin vielä n-kirjain, jolloin nimi lyheni Koskenkorva Viinaksi. Etiketissä oleva numerosarja, 013, on vanha Alkon tuotenumero.
Ron de Jeremy
Suomalaiset Olli Hietalahti ja Jouko Laune kehittivät romminsa nimen näkemänsä mainoksen perusteella. Amsterdamilaisen baarin kyltissä luki ”Ron de…”. Ron tarkoittaa espanjaksi rommia, mutta se on myös nimi – muun muassa legendaarisen pornonäyttelijä Ron Jeremyn nimi.
Lupa nimen käyttöön haettiin mieheltä itseltään. Jeremyn mukaan kukaan ei ollut koskaan ehdottanut hänelle moista ideaa. Jeremy antoi miehille "maailmanlaajuiset yksinoikeudet edustaa häntä alkoholikategoriassa".
Suomalaiskaverukset myivät pian pornolegendan kasvoilla varustettua Ron de Jeremy -rommia 20 eri maassa. Suomessa Jeremyn kasvoja ei ole pullon etiketissä, koska Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan se voisi antaa vääränlaisen viestin siitä, että tätä alkoholia nauttimalla voi saada seksiä.
Oiva Skumppa
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas lanseerasi Oiva Skumpan vuonna 2010. Skumppa on kuohuviinin lempinimi, mutta Oiva Skumppa ei ole kuohuviiniä; tuotteen alkoholipitoisuus ja sokerimäärä eivät riitä. Oiva onkin siis eräänlainen siideri.
Sana "oiva" tarkoittaa oivallista, mainiota ja erinomaista.
Olvi
1930-luvulla Iisalmen Oluttehdas ja Kajaanin Kalja yhdistyivät. Uuden yhtiön nimeksi tuli Oluttehdas Oiva Oy.
Nimi ei ilmeisesti miellyttänyt, sillä vuonna 1952 yhtiö olisi halunnut alkaa käyttää nimeä Oiva Oy. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei hyväksynyt nimeä, koska oiva-sanaa esiintyy monissa yhtiöiden nimissä.
Niinpä yritys osti toimintansa lopettaneelta helsinkiläispanimolta, Olvi Oy:ltä, oikeuden käyttää Olvi-nimeä. Samalla yhtiö otti käyttöönsä Olvin tynnyrilogon. "Olvi" on vanha suomalainen synonyymi oluelle, ja sanan kielitieteellinen alkuperä on Savossa.
Koff
Ensimmäinen suomalainen oluttavaramerkki oli Sinebrychoffin käyttämä Sff, jota yhtiö käytti jo 1800-luvulla. Koff puolestaan on Mainos Taucherilla työskennelleen Keijo Kiukkolan idea: mies ehdotti, että yhtiön virvoitusjuomien yleisnimenä käytettäisiin lyhennettä Siff, ja oluiden vastaavaksi nimeksi tulisi Koff. Miehen mukaan Siff oli ”sihisevänporeileva” ja Koff taas ”tynnyrinkumea”.
Sinebrychoffin toimitusjohtaja Ingvald Hornborg hyväksyi molemmat ideat. Ideoija ei saanut nimistä palkkiota.
Lapin Kulta
Aluksi Lapin Kultaa myytiin vain Lapissa. Tuotenimen kehitti tarinan mukaan mainostoimisto Reklamainoksen toimitusjohtaja Eugen Ulfves. Elokuisena yönä vuonna 1963 Ulfves katseli kultaista kuunsiltaa, joka piirtyi tyynen Suomenlahden pintaan Pellingin saaristossa, ja kehitti nimen tästä inspiroituneena.
Karjala
Karjala-oluen kehitteli tamperelaissyntyinen panimomestari Mauno Heikki Rinne.
Karjalaa pantiin alun perin Sortavalassa, mutta keväällä 1944 Sortavala jäi rauhansopimuksessa Neuvostoliiton puolelle. Aluksi Karjalan nimi oli Pöytäolut, mutta Osakeyhtiö Lappeenranta ja Lauritsalan panimomestari Risto O. Majamaa muutti nimen vuonna 1948.
1960-luvulla Karjalaa alettiin myydä koko Suomessa, mutta se oli merkkinä vahvasti paikallinen. Panimossa jopa harkittiin oluen nimeämistä Kalevaksi, jotta se saavuttaisi "laajemman kansallisen kaikupohjan”.
Huhtikuussa 1968 Karjala päätyi otsikoihin, kun Lappeenrannassa yritysvierailulla olleelle Neuvostoliiton Suomensuurlähettiläs A. E. Kovaleville tarjottiin Karjala-olutta. Kovalev pahoitti mielensä etiketistä. Nimi ja olut kuitenkin säilyivät.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähde: Timo Leppänen: Merkilliset nimet (SKS)