Julkaistu 11.02.2009 23:58(Päivitetty 01.02.2010 16:48)
Vanha suola janottaa, vai tottumus on toinen luonto? Voiko vanha rakkaus syttyä uudestaan, vai onko silloin kyse vain laiskuudesta tai tottumuksesta?
Lähes puolet Suomessa solmituista avioliitoista päättyy eroon, avoliitoista vielä useampi. Uusintayritys saman puolison kanssa on harvinaista muttei tavatonta.
Tosin epäselvyyttä on siitä, miten pitkä erossaoloaika tulkitaan varsinaiseksi eroamiseksi – toisinaan riidan jälkeen kiinni läimäytetyt ovet kun eivät koskaan sulkeudukaan kokonaan vaan pari pitää koko ajan yhtä muutenkin kuin mahdollisten lasten takia.
Vuodet tuovat viisautta
Useimmat yhteen palanneista ovat yhtä mieltä siitä, että toiseen yritykseen tarvitaan suurta asennemuutosta ja ennen kaikkea halua tämän muutoksen ylläpitämiseen.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että yhteen on aikanaan menty hyvin nuorina, on toisella oikeus olettaa kumppaninsa kypsyneen ikään kuin itsestään paremmaksi ihmiseksi. Ikääntyminen kun tekee ihmisestä yleensä vähän armeliaamman parisuhteen syitä ja seurauksia analysoitaessa.
ShutterstockCopyright MTV Oyj 2009/Shutterstock
Sen sijaan vastaajat kehottivat varovaisuuteen, jos kyseessä on aikoinaan myöhemmällä iällä tehty eropäätös. Ihastuminen ja rakastuminen samaan ihmiseen uudestaan on täysin mahdollista, vallankin kun parilla on tukenaan yhteiset muistot ja yhdessä eletty elämä. Raadollista kyllä, myös ajatus omaisuuden jakamisen peruuntumisesta kannustaa monia pareja yrittämään uudesta suhteellisen pian eropäätöksen teosta.
Samalta portaalta ponnistaen
Vastaajat alleviivaavat kuitenkin sitä, että kyseessä on nimenomaan ihastuminen samaan henkilöön kuin ennenkin, siis myös samaan henkilöön, jota jo inhosi niin paljon, ettei enää katsonut voivansa elää saman katon alla tämän kanssa. Ajalla on taipumus kullata muistot!
On hyvin epätodennäköistä, että toinen olisi kaikessa hiljaisuudessa parantanut tapansa, jos siitä ei ole avoimesti puhetta muutenkin kuin ylimalkaisella "katsotaan nyt, miten tämä lähtee tästä menemään" -linjalla.
Yhden yritys ei kuitenkaan riitä, vaan molempien on pystyttävä tietoisesti sekä yrittämään uudestaan eri lähtökohdista että – ja tätä pidettiin erityisen tärkeänä – suhtautumaan toiseen oikeasti muuttuneena ihmisenä, ei ylemmyydentuntoisena "katsotaan nyt kuinka sinä pärjäät" -besserwisserinä.
Harva on tähän oikeasti valmis. Muutos on kuitenkin mahdollinen vain siinä tapauksessa, että kumpikaan ei kuvittele olevansa toista ylemmällä askelmalla. Onhan aikanaan ensimmäiselläkin kerralla menty yhteen tasa-arvoisina kumppaneina, millaiseksi kuvio sitten myöhemmin onkaan muodostunut.
Arvosta kuin työtoveria
ShutterstockCopyright MTV Oyj 2009/Shutterstock
Pelkkä rakkaus ja inhohimo eivät riitä pitämään aikuista suhdetta kasassa. Tarvitaan myös kunnioitusta ja arvostusta. Toiselle kierrokselle lähteneet neuvovat suhtautumaan puolisoon arvostuksen osalta kuin hyvään työtoveriin; hänellekään ei osoiteta virheitä ivamielessä eikä niistä tehdä aseita itselle seuraavaa riitaa varten. Päinvastoin ongelmat autetaan vähin äänin korjaamaan yhteiseksi hyväksi.
Yhden asian suhteen kaikki vastaajat seisovat yhtenä rintamana: aiheeton mustasukkaisuus on sellainen erosyy, jonka ei pitäisi koskaan johtaa jatkoon.
– Juokse karkuun ja lujaa, kun olet kerran päässyt eroon mustasukkaisesta kumppanista, tiivistää eräs.
– Mustasukkaisuudesta ei yleensä koskaan parannuta, se vain tukahdutetaan, ja kuitenkin tyynen pinnan alla kuohuu. Voidaan vain odottaa, että mitta tulee taas täyteen. Minun mieheni ruuvasi kerran ulko-oven kahvan irti ja uhkasi kiikuttaa sen poliisilaitokselle tutkittavaksi, että vieraitten miesten sormenjäljet näkyisivät. Kyllä hän tekisi sen toistekin, sanoo toinen.
Alkoholisti ei "parannu"
Toinen samanlainen kipupiste on vastaajien mukaan alkoholi. – Alkoholismi on sairaus, josta paraneminen vie koko elämän, sanoo yksi vastaajista, joka halusi yrittää uudelleen exänsä kanssa tämän oltua viidettä vuotta raittiina ja käytyä säännöllisesti AA-tapaamisissa.
– Jos meillä olisi lapsia, en olisi toiseen yritykseen ryhtynytkään, hän sanoo. – En olisi varmaan kyennyt riistämään lapsilta isää toiseen otteeseen. Meillä kahdella on kuitenkin pelissä niin paljon, etten halua olla ilman häntä, kun kyse on vain itsestäni.
– Pullon Henkeä ei ole koskaan lopullisesti nujerrettu, joten tietty epävarmuus jatkosta tässä aina on, mikä ei mielestäni kuuluisi parisuhteeseen, mutta rakkaus on näköjään sokea tai ainakin huonomuistinen...
Lasten mielipide
Lapsista puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että kaikkien perheenjäsenten on saatava sanoa sanansa yhteen palaamisesta. Lapset ovat yleensä hämmästyttävän lojaaleja kummallekin vanhemmalleen ja tekevät monesti kaikkensa saadakseen nämä palaamaan taas yhteen. Totta kai he vastaavat "Kyllä" asiaa suoraan kysyttäessä.
Täytyy kuitenkin muistaa myös se, että riitelevät vanhemmat usein kätkevät ongelmansa jälkikasvultaan yhdessäoloaikana säästääkseen lapsia. Niinpä vastaajat muistuttavat, että kun kysytään lasten mielipidettä paluusta yhteen, asioista on puhuttava suoraan: kuka teki ennen ja mitä ja miksi itse kullekin tuli itku ja paha mieli.
– Minä kerroin alakouluikäisilleni asian jotensakin niin, että sekä isä että äiti tekivät yhdessä ollessaan tyhmyyksiä, joita eivät osanneet sopia eivätkä pyytää anteeksi. Isä puhui äidille aina rumasti, ja äiti suuttui siitä ja sanoi vielä rumemmin takaisin. Tiesimme kyllä, että aikuiset eivät saisi tehdä niin, ja nyt olimme heidän isänsä kanssa ajatelleet pyytää isosti anteeksi ja olla paljon kiltimpiä toisillemme, jos muuttaisimme taas samaan kotiin, kuvailee eräs exänsä kanssa yhteen palannut äiti.
