Veikkausliigan mestariksi kukitettiin kaikkien yllätykseksi FC Inter. Pronssimitalit vei häntäpäähän arvioitu FC Lahti.
Kauden alla jokainen urheilumedia tekee tai teettää arviot siitä, miten seurat tulevat Veikkausliigakaudella sijoittumaan. Useimmat kausiennakot nostivat TPS:n ykkössuosikiksi. Oikeassa asiantuntijat olivat siinä, että mestari tulee Turusta. Inter voitti kauden alla pelattavan Liigacupin finaalissa juuri TPS:n ja piti siitä lähtien suurimmalla budjetilla kauteen lähteneen paikalliskilpailijan takanaan.
Inter voitti kultaa, koska sillä oli selkeästi liigan paras joukkuepuolustus. Koko paketti toimi ja sinimustille tehtiin vain 12 maalia koko liigakaudella. 0,46 maalia per peli on ennätyksellisen vähäinen määrä Veikkausliigassa. Turkulaisten vahvuus oli keskisektori, jossa alakerran tutkapari Diego Corpache-Jos Hooiveld oli omaa luokkaansa ja heidän edessään Dominic Chatto oli koko liigan paras pelaaja. Hyökkäys ei aina ollut terästä, mutta Inter kykeni useimmiten tekemään sen yhden maalin ja nipisti tärkeitä kolmen pisteen potteja.
Interin ohella kauden toinen suuri yllättäjä oli FC Lahti. Ennakkoarvioissa Ilkka Mäkelän "mustat kuhnurit" oli sijoitettu useimmiten 10. sijalle. Heikki Haara totesikin pronssin maistuvan kuin mestaruudelle juuri kauden alla luotujen ennakkoasetelmien takia. FC Lahti otti seurahistoriansa ensimmäisen mitalin pitkälti vahvan hyökkäyspelin turvin. Mäkelällä oli käsissään koko liigan nimekkäin hyökkäyskalusto. Rafael - Berat Sadik - Jonne Kemppinen ja loppukaudesta loistanut Drilon Shala muodostivat todella kovan luokan kärkikaluston. Lopullisen menestyksen takana oli kuitenkin parantunut puolustuspeli. FC Lahdelle ei tehty tällä kaudella läheskään yhtä paljon maaleja kuin aikaisemmilla kausilla. Siitä suuri kiitos puolustuslinjan ohella keskikentällä peliä vahvasti rikkoneelle Jukka Vanniselle.
Ja millainen vaikutus oli Kuninkaan - Jari Litmasen paluulla lahtelaisjoukkueen riveihin? Se oli suuri. Vaikka Litmanen ei itse kymmentä maalia ja tusinaa maalisyöttöä antanutkaan, niin aina kun hän tuli kentälle FC Lahden joukkue syttyi taisteluun ja antamaan itsestään varmasti kaikkensa. Tämä oli nähtävissä monessa ottelussa, mutta eritoten pronssimitalit ratkaisseessa HJK-pelissä ottelu kääntyi lahtelaisille totaalisesti kuninkaan marssiessa kentälle.
Jos suurimmat positiiviset yllättäjät olivat Inter ja FC Lahti, niin suurimmat pettymykset olivat mestarisuosikit TamU ja TPS. Suurimmalla budjetilla kauteen lähtenyt TPS ei saanut missään välissä peliään kulkemaan ja luhistui sijalle 6. Mixu Paatelaisen lähtö ja uuden - täysin erilaista jalkapalloa suosivan - valmentajan Martti Kuuselan pelityylin - ja uusien pelaajien - aikansa ottanut sisäänajo olivat syyt miksi kausi päättyi pettymykseen. Surkean kauden kruunasi Kuuselan potkut, jotka olivat hieman ennen kauden loppua todella huonolla maulla toteutetut.
TamU oli monen asiantuntijan papereissa suurin ennakkosuosikki mestariksi. Tuplamestari sai kuitenkin pitää pitkälti saman pelaajarungon koossa, mutta mestaruuskrapula oli kauhea ja sijoitus lopulta pienen loppukirin jälkeen 7. Ari Hjelmin joukkueesta lähti kauden 2007 päätteeksi kaksi pelaajaa ja he näyttivät olleen koko joukkueen kivijalka. Jarkko Wissin ja Juska Savolaisen isoihin kenkiin ei saatu läheskään saman tason pelimiehiä.
Perinteisesti joka vuosi hyvin menestynyt FC Haka jäi kahdeksanneksi ja se oli Valkeakoskella iso pettymys. Kesken kauden seuran pelastaneen Sedu Koskisen piti luoda Valkeakoskelle oikea futisonnela, mutta paksun rahapussin vaikutus ei näkynyt vielä samana kautena. Tämä kausi oli Hakalta mahalasku, mutta tulevaisuudessa Sedun soturit tullaan näkemään varmasti taas mitalisijoilla.
Myös Maarianhaminassa odotettiin parasta kautta Veikkausliigassa ja asiantuntijatkin arvioivat Pekka Lyyskin ryhmän taistelevan kärjen tuntumassa. Jatkuvat maalivahtiongelmat ja muiden avainpelaajien loukkaantumiset tuhosivat kuitenkin maarianhaminalaisten menestyshaaveet jo alkuunsa. Sarjapaikkakin oli pitkään uhattuna, mutta IFK puristi lopulta itsensä kuiville.
Uusia tähtiä syttyi
Veikkausliiga haluaa olla kasvattajasarja ja sitä se on tällä kaudella ollutkin. Suurseurojen scoutit ovat tarkkailleet useampiakin suomalaispelaajia. AEK Ateenan, Ajaxin, Udinesen, Palermon ja parin espanjalaisseuran tiedetään käyneen katsomassa HJK:n lahjakkaiden nuorten Jukka Raitalan ja Sakari Mattilan pelejä. Honka ja Mika Lehkosuo ovat tehtailleet taas tukun nuoria miehiä puhkeamaan kukkaansa ja Aleksandr Kokon kaltaiset nuorukaiset ovat syrjäyttäneet nimimiehet vaihtopenkille. FC Lahdessa loppukaudesta upeita pelejä pelannut Riku Heini on vasta 17-vuotias, mutta laittanut hetkittäin jopa kuningas Litmasen varjoon upeilla syötöillään. TamU:ssa uusi sukupolvi Hjelmejä on kehittymässä Jonnen muodossa huipulle. Jarossa on tehty pitkään loistavaa juniorityötä ja pian ainakin Jonas Portin siirtyy isompiin liigoihin. Mestari Interin riveissä on kauden mittaan annettu paljon vastuuta nuorille miehille ja he ovat kiittäneet vastuusta. Severi Paajanen, Sami Sanevuori, Mika Ojala ja Timo Furuholm ovat pelanneet itsensä todellisten pelimiesten kirjoihin.
Veikkausliigakauden päätyttyä alkaa kiivas kilpavarustelu kaudelle 2009. Parhaassa asemassa ovat eurocuppaikan lunastaneet joukkueet, sillä se painaa paljon pelaajien vaaitessa seuravaihtoehtojaan. Mika Lehkosuon nimi vetää Espooseen etenkin nuoria huippulupauksia ja Jari Litmasen panostus FC Lahden omistukseen vaikuttaa varmasti eurocuppaikan ohella Lahden haluttavuuteen pelaajamarkkinoilla. Inter tulee menettämään monta avainpelaajaansa ja Turussa voidaan nähdä sama ilmiö kuin Tampereella viime vuonna - Chatton ja Hooiveldin jättämiä valtavia aukkoja ei pystytä paikkaamaan. HJK:lla ja Hakalla on molemmilla vara kilpailla palkanmaksun suhteen, mutta kummassakaan leirissä ei ole vielä eurocuppaikkaa hankittu. Se voi viedä isoimmat kalat muualle. TPS on myös erittäin maksukykyinen työnantaja, mutta se ei pelaa varmasti muuta kuin kotimaisia sarjoja ja cupeja kaudella 2009.
Teksti: Pasi Heikkilä
(MTV3)