Helsingissä elokuussa 2005 järjestettävien yleisurheilun MM-kilpailujen talous asettaa yhä vaativan haasteen kisojen järjestelytoimikunnalle. Viimeisten laskelmien mukaan kisojen budjetti jäisi viitisen miljoonaa euroa pakkaselle. Tilanne on kuitenkin lohdullisempi kuin kisojen hakuvaiheessa esitetyissä alijäämäarvioissa, joissa vajeeksi ennakoitiin yhdeksää miljoonaa euroa.
MM-kisoista aiheutuvan rahavirran jakautuminen on hieman nurinkurinen. Järjestäjille kolmen miljoonan euron tappiotakuun myöntänyt valtio on suurin nettoaja kisojen noin 150 miljoonan euron kokonaisliikevaihdosta, josta noin kolmanneksen arvellaan tulevan ulkomaalaisilta kisavierailta mm. majoitusliiketoiminnan kautta. Pelkästään ulkomailta tulevan välillisen ja välittömän verotuoton arvellaan olevan kisojen aikana 20-35 miljoonaa euroa.
Kisajärjestäjän osalta kulut lasketaan tällä hetkellä 27 miljoonassa eurossa, kun vastaavasti tulopuolelle ennakoidaan 15 miljoonan euron lipunmyyntiennusteella 22:ta miljoonaa euroa. Helsinki 2005 -järjestelytoimikunnan toimitusjohtaja Antti Pihlakoski myöntää, että talous pysyy kisojen suurimpana haasteena. 8. elokuuta alkavaan yleisölipunmyyntiin kohdistuukin suuria odotuksia. Tavoitteena on, että lopulta kaikki myynnissä olevat noin 400 000 lippua saadaan kaupaksi.
- Jos lipunmyynti menee loistavasti, niin silloin tässä voidaan jalat kuivina selvitä, mutta emme me voi sen varaan laskea. Käymme keskustelua ympäröivän yhteiskunnan kanssa siitä, mitä hyötyä tästä sille tulee ja miten voisimme edistää niitä hyötyjä omilla toimenpiteillämme saadaksemme jotain sitä vastaan, Pihlakoski kertoo.
- Järjestäjän kannalta tilanne on nyt parempi kuin hakuvaiheessa, mutta nyt tässä on vuosi aikaa tehdä erittäin haasteellista työtä talouden osalta. Ennuste on varmaan se, että jonkun verran miinukselle tuo talous jää, mutta teemme kaikkemme, jotta se ei jäisi, hän lupaa.
Kotimaiset sponsorit lähestulkoon koossa
Pihlakosken mukaan sponsoriasiat ovat jo hyvällä mallilla. Pääyhteistyösopimuksista kuusi kahdeksasta on allekirjoitettu, ja tavarantoimittajasopimuksista kaikki kahdeksan on varmistunut. Kaikkiaan kotimaisilla sponsorituloilla katetaan bruttona nelisen miljoonaa euroa. Kansainvälisistä mainossopimuksista rahavirrat ohjautuvat sen sijaan pääosin Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n kirstuun.
Pihlakoski tähdentää, että vaikka kisajärjestäjän budjetti jäisi joitakin miljoonia euroja tappiolle, niin sitä voidaan pitää vielä pienenä summana yhteiskunnan saamaan etuun verrattuna.
- Kokonaistaloudellisesti Suomen ja pääkaupunkiseudun näkökulmasta tämä on taloudellisesti äärimmäisen järkevää, Pihlakoski korostaa.
Yksinomaan televisiosta yleisurheilun MM-kisoja seuraa arviolta 4,5 miljardin ihmisen yhteenlaskettu katsojamäärä, joten myös kaikkien aikojen laajin medianäkyvyys on selvä etu isäntämaalle.
Pariisin MM-kisoissa oli eri mittakaava
Yhteiskunnan suora taloudellinen tuki edellisille MM-kisoille Pariisissa 2003 oli 28 miljoonaa euroa. Pariisin kisojen kokonaisbudjetti oli niin ikään Helsinkiin verrattuna jättimäiset 59 miljoonaa euroa.
- Pariisin mittakaava on Pariisin mittakaava, mutta kyllä siellä on monta asiaa, joissa he suomeksi sanottuna polttivat rahaa. Siellä oli esimerkiksi tässä vaiheessa järjestelyjä, vuosi ennen kisoja, 130 päätoimista ihmistä töissä, kun meillä on 20. Meillä ei päätoimisten määrä tule koskaan nousemaan tuohon kokoluokkaan, Pihlakoski vertaa.
Helsingin kisakoneiston tarvitsemista 3000 vapaaehtoisesta uupuu enää noin 400 henkilöä. Ilmoittautumisaikaa on jäljellä heinäkuun loppuun asti.
"Hukkapaikkojen" määrä ei yllättänyt
Helsingin kisojen näyttämön Olympiastadionin kokonaiskapasiteetti nousee parhaillaan tehtävän peruskorjauksen jälkeen 40 600:aan, mutta lipunmyyntiin jää lopulta vain murto-osa noista paikoista. Median ja mukanaolijoiden tarvitsemien tuhansien paikkojen jälkeen stadionille jää yleisölle noin 25000 paikkaa.
- Siinä vaiheessa, kun haimme kisoja, niin oletimme, että lipunmyyntimahdollisuus olisi ollut vähän suurempi, mutta median määrä on huikea.
Medialle menee noin 10 000 paikkaa. Kansainvälisen liiton (IAAF) perhettä paikalla on noin 2 000 henkeä, joukkueille menee 3 000 ja toimitsijoillekin pitäisi 500 paikkaa löytää. Yleisön lipunmyynti aloitetaan ensi kuussa lippupaketeilla, joiden hinnat vaihtelevat reilusta 60 eurosta yli 2 000:een euroon - sisällöstä riippuen.
- Kalleimmat liput ovat linjassa kansainvälisten isojen kisojen lippujen hintojen kanssa, mutta kyllähän ne halvempia ovat kuin esimerkiksi jalkapallon EM-kisoissa, Pihlakoski perustelee.
Yhdeksän päivän aikana kilpailusessioita on yhteensä 16, joista kutakin pääsee seuraamaan halvimmillaan keskimäärin noin 18 eurolla. Lippujen markkinoinnissa Suomi ja Ruotsi ovat järjestäjille "kotimarkkinoita". Muutoin markkinointia ja mainontaa on keskitetty Euroopan gp-kilpailujen yleisölle.
Yleisurheilun vuoden 2005 MM-kilpailujen rakentamishankkeet:
- Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus aloitettiin juhannuksen alla ja sen on määrä valmistua toukokuussa 2005. Yleisurheilun MM-kilpailut järjestetään 6.-14. elokuuta.
- Lähes 10 miljoonaa euroa maksavan hankkeen rahoittavat pääosin valtio ja Helsingin kaupunki.
- Peruskorjauksen jälkeen stadionin istumapaikkojen määrä nousee 40 600:aan. Itäkatsomon päälle rakennetaan katos ja mm. äänentoistolaitteita modernisoidaan. Myös juoksupinnoite uusitaan.
- Helsingin Eläintarhan kenttä toimii MM-kisojen lämmittelykenttänä. Sen kunnostamiseen käytetään runsaat 1,4 miljoonaa euroa.
- Kisakylä rakennetaan Otaniemeen Espooseen reilun 10 minuutin ajomatkan päähän Stadionista. Kisoihin odotetaan noin 3000:tta joukkueiden jäsentä runsaasta paristasadasta maasta.
- Otaniemeen kesäkuuhun 2005 mennessä rakennettavat kuusi uutta asuintaloa toimivat kisojen päätyttyä Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden asuntoloina.
(MTV3-STT)