Yleistä viemäriverkostoa pidetään parhaana vaihtoehtona haja-asutusalueiden ja kesämökkienkin jätevesiongelmien ratkaisemisessa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vanhempi insinööri Heikki Elomaa sanoi torstaina Turussa Kestävä saaristo -hankkeen seminaarissa, että Suomessa asuu yli miljoona ihmistä yleisen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla. Lisäksi meillä on useita satoja tuhansia loma-asuntoja, joissa jätevedet käsitellään kiinteistöissä omin avuin ja keinoin.
Haja-asutusalueiden käsittelemättömät jätevedet tuottavat noin 900 tonnin fosforikuorman vuodessa. Tästä määrästä noin puolet päätyy vesistöihin.
-Vaikka kiinteistökohtaiseen jätevedenkäsittelyyn on kehitetty uusia laitteita, ei ainakaan vielä ole käytössä puhdistamoa, jolla savutettaisiin vaaditut pudistustavoitteet. Sen sijaan kunnallisilla puhdistamoilla on mahdollista päästä riittävän hyvään tulokseen.
-Näin ollen yleisen viemäriverkoston laajentaminen haja-asutusalueille on vesiensuojelullisesti perusteltua, painotti Elomaa.
Hän arvioi, että kunnallinen viemäri on asukkaan kannalta mahdollisimman helppohoitoinen. Korkeat toteuttamiskustannukset ovat kuitenkin rajoittava tekijä. Toisaalta käyttökustannukset jäävät keskitetyssä järjestelmässä alhaisiksi.
Viemäriverkosto myös saaristokuntiin
Elomaa muistutti, että erikoisesti Lounais-Suomen saaristokunnat ovat edistäneet loma-asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi. Ranta-alueilla vesihuollon toteuttamista heikentävät usein suuret korkeuserot ja kallioinen maasto.
-Ranta-alueiden paineviemäröinti, jossa putket asennetaan vesistön pohjaan, on Pohjois-Suomesta saatujen kokemusten mukaan käyttökelpoinen ratkaisu. Menetelmä sopisi todennäköisesti hyvin myös Lounais-Suomen merenranta-alueille, päätteli Elomaa.