Yle kiistää vaikuttaneensa itseään koskevan lain muuttamiseen: "Kyseessä oli täysin normaali kanssakäyminen"

Yle-lain muutoksen taustalla on Medialiiton vuonna 2017 tekemä kantelu EU:n komissiolle. Medialiiton mukaan Yle on julkaissut sivuillaan useiden vuosien ajan sanomalehtityyppistä sisältöä. Ylen toiminta ei Medialiiton mukaan vastaa EU:n valtiontukisääntelyn asettamia vaatimuksia.

– Yleisradioyhtiön laaja-alainen julkisesti rahoitettu tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjonta vääristää kilpailua mediamarkkinoilla ja vaarantaa moniäänisen median tulevaisuuden, toteaa Medialiitto sivuillaan.

Komissio on ilmoittanut Suomelle alustavan kantansa asiaan, mutta tämä kannanotto ei ole julkinen.

Hallitus on tekemässä kannanoton perusteella muutoksia Yle-lakiin.

Iltalehden mukaan Yle on pitänyt epävirallisia palavereja lakia valmistelevien virkamiesten ja Ylen lakiosaston välillä. Vuorovaikutus on Iltalehden mukaan ollut erittäin tiivistä. Keskusteluja Ylen kanssa on käynyt liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).

Harakka on kertonut Iltalehdelle käyneensä muutamaan otteeseen keskusteluja Ylen ja Medialiiton kanssa.

"Harakka ei vastannut jatkokysymykseen koskien sitä, miksi juuri tässä tapauksessa ministerin on ollut tarpeen käydä yksityiskohtaisia keskusteluja lakitekstistä sääntelykohteen toimitusjohtajan kanssa", Iltalehti kirjoittaa.

Yle vastaa: Kyseessä on normaali kanssakäyminen

Ylen brändijohtaja Jere Nurminen välitti MTV Uutisille Ylen viestinnän kautta kommentin asiaan.

– Kyseessä on ollut täysin normaali kanssakäyminen. Yle toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon alla ja LVM tarvitsee lainvalmistelua varten tietoa Ylen operatiivisesta toiminnasta. Keskustelu sidosryhmien kanssa on yleinen toimintatapa ministeriöissä lainvalmistelu- ja vastaavissa prosesseissa, Nurminen kirjoittaa.

Nurmisen mukaan yhtiön johto ei ole tavannut ministeriä Yle-lakiin liittyvissä asioissa.

– Aloittaessaan tehtävässään ministeri kävi normaalilla tutustumiskäynnillä Ylessä. Toimitusjohtaja (Merja) Ylä-Anttila on käynyt pari lyhyttä puhelua ministerin kanssa lainvalmistelun aikana, Nurminen kirjoittaa.

– Kerran ministeri kysyi kommenttia miten olennaisina näemme toiminnan kannalta ruotsinkieliset alueelliset poikkeuspykälät. Toinen puhelu koski aikatauluja ja STT:n merkitystä. Luottamuksellinen tai salassapidettävä on tavanomainen maininta juristien kirjeenvaihdossa. LVM ratkaisee salassapidon edellytykset itsenäisesti, ei Yle, Nurminen jatkaa.