Ylen hallintoneuvoston kansanedustajajäsenet oikaisevat puheenjohtajan lausuntoa: Emme tue mitään tai ketään

Ylen hallintoneuvosto ei tue mitään tai ketään eikä ota kantaa, se ei ole hallintoneuvoston rooli eikä tehtävä, oikaisee hallintoneuvoston jäsen Maarit Feldt-Ranta (sd.) puheenjohtaja Kimmo Kivelän (ps.) eilistä lausuntoa.

Kivelä sanoi puolitoista tuntia kestäneen kokouksen päätteeksi muun muassa, että "hallintoneuvosto tukee työtä, jota Ylen johto on jo aloittanut tilanteen korjaamiseksi".

Feldt-Ranta kirjoitti Twitterissä, että "hallintoneuvosto merkitsi eilen saamansa informaation tiedoksi, ei tukenut ketään tai mitään. Pj:n lausunto outo."

– Huomasin sosiaalisesta mediasta, että hallintoneuvoston puheenjohtaja oli antanut ymmärtää, että hallintoneuvosto olisi ottanut jonkun kannan. Pidin tärkeänä oikaista saman tien, että näin ei missään olosuhteissa ollut, Feldt-Ranta kertoi eduskunnassa STT:lle.

– Eilisen hallintoneuvoston kokouksen yhteenveto oli se, että hallintoneuvosto merkitsee saamansa informaation tiedoksi. Se ei tehnyt mitään päätöstä.

Feldt-Ranta sanoo olevansa erittäin tarkka siitä, että eduskunnassa tiedetään, mikä on kenenkin rooli.

– Hallintoneuvoston rooli on valvoa Ylen toimintaa.

Kantola: Hallintoneuvosto ei puutu Ylen sisältöihin

Hallintoneuvoston jäsen ja entinen puheenjohtaja Ilkka Kantola (sd.) sanoo saaneensa julkisuudessa olleiden tietojen perusteella sen kuvan, että hallintoneuvoston ehkä odotettiin ratkaisevan Ylen journalismia koskevan väitetyn johtajuusongelman.

Hän korostaa, ettei hallintoneuvostolla ole tällaista toimivaltaa. Se ei puutu Ylen sisältöihin eikä nimitä yhtiön johtoa tai muuta henkilöstöä.

– Hallintoneuvosto valitsee vuosittain Ylen hallituksen. Siihen loppuu hallintoneuvoston valta henkilövalinnoissa, Kantola kirjoittaa.

Tänään irtisanoutumisestaan kertonut Ylen ajankohtaistoimituksen esimies Jussi Eronen tviittasi eilen Yleisradion hallintoneuvoston vaikuttavan journalistisesti arvioiden kuurolta, sokealta ja halvaantuneelta.

Kantolan mukaan Erosen ja pääministeri Juha Sipilä -uutisointiin osallistuneen Salla Vuorikosken irtisanoutumisilmoitukset antavat hyvin erilaisen kuvan Ylen tilanteesta, kuin minkä hän sai eilisessä hallintoneuvoston kokouksessa.

Kantolan mukaan kokouksessa kuultiin Ylen toimitusjohtajan Lauri Kivisen näkemys Yle-keskusteluun. Lisäksi Ylen johto ja henkilökunnan edustajat kertoivat käsityksensä tilanteesta sekä aloitetut toimenpiteet asioiden parantamiseksi.

– Tällaisessa tilanteessa Ylen hallituksella on vastuu huolehtia siitä, että Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimintakyvyn palauttamiseksi tehdään kaikki tarpeellinen, Kantola sanoo.

Hallintoneuvosto on Yleisradion ylin päättävä elin. Sen nimittää eduskunta. Hallintoneuvostossa on 21 kansanedustajaa ja kaksi henkilöstön edustajaa.

Ylen rahoitusta käsitellään keväällä

Eduskunnassa 13 kansanedustajaa vaatii Ylen riippumattomuuden viipymätöntä turvaamista. Heidän mielestään hallitus muutti yksipuolisesti eduskunnan sopiman käytännön, jossa Ylen rahoitus pidetään budjettikehyksen ulkopuolella. Näin Yle on ollut riippumaton kulloisestakin hallituksesta, kansanedustajien tiedotteessa sanotaan.

Arto Satosen (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä päätti aiemmin tänä vuonna yksimielisesti, että Ylen rahoitus palautetaan talousarvion ulkopuolelle. Hallitus ei ole vielä tehnyt rahoituksen suhteen päätöksiä.

Vetoomuksen allekirjoittajiin kuuluva vihreiden Ozan Yanar kysyi eduskunnassa, miksi hallitus on viivytellyt asiassa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vastasi lyhyesti, että Ylen rahoitusta käsitellään keväällä kehysriihen yhteydessä. 

Lue myös:

    Uusimmat