Keskusrikospoliisi epäilee Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) entistä perustuotanto-osaston johtajaa Jyrki Hakolaa luottamusaseman väärinkäytöstä, uutisoi Yle aiemmin tänään.
Huoltovarmuuskeskuksen irtisanottu johtoryhmän jäsen Jyrki Hakola katsoo, ettei ole syyllistynyt rikokseen surullisenkuuluisissa hengityssuojainkaupoissa. Perustuotanto-osaston johtajana HVK:ssa työskennellyt Hakola kertoi STT:lle asiasta puhelimitse tänään.
Yle kertoi tänään tietoihinsa vedoten, että keskusrikospoliisi epäilee Hakolaa luottamusaseman väärinkäytöstä. Hakolaa ei ole vielä kuulusteltu, eikä hän ole saanut poliisilta tietoa asemastaan tutkinnassa.
– En tiedä, mikä tarkkaan on epäilyksen kohde. KRP:n täytyy selvittää se asia. En usko, että tässä mitään varsinaista rikosta on tehty. On pyritty hankkimaan maskeja Suomeen. Sarmasteen epäonninen kauppa on varmaan taustalla tässä, Hakola sanoo.
Ylen mukaan poliisi tutkii tällä hetkellä esimerkiksi Hakolan ja liikemies Onni Sarmasteen välistä sähköpostikirjeenvaihtoa. Hakolan mukaan kyse on todennäköisesti sähköposteista, jotka hän toimitti HVK:n omaan selvitykseen.
Huoltovarmuuskeskus tilasi hengityssuojaimia muun muassa Sarmasteelta, jonka tekemisiä poliisi myös tutkii. Sarmasteen toimittamat maskit eivät vastanneet odotuksia laadun tai määräänkään suhteen. Tilauksen arvo oli viisi miljoonaa euroa.
HVK:n hallituksen puheenjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström kertoi STT:lle aiemmin, että Hakolan potkujen taustalla olivat epäonnistuneet kaupat ja se, ettei hankinnoissa noudatettu ohjeita ja määräyksiä.
Lue myös: Kaksi Huoltovarmuuskeskuksen johtoryhmän jäsentä vapautettu työvelvoitteesta – taustalla kasvomaskiselkkaus
Hakola: Operatiivinen johto tekee, mitä käsketään
Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi HVK:n hallitukselta, että Huoltovarmuuskeskus tilaisi hengityssuojaimia Suomeen, kun suojainten riittämättömyys koronavirusepidemian aiheuttamassa tilanteessa ymmärrettiin. HVK:n hallituksessa istuu muun muassa ylijohtajia puolustusministeriöstä, STM:stä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Hakola sanoo hallituksen sitten päättäneen, että pyyntö toteutetaan.
– Ei siinä ole paljon vaihtoehtoja. Operatiivinen johto tekee sitten työtä käskettyä. Tehtävä oli siinä mielessä väärin kohdennettu, että ylipäätään laitettiin se HVK:lle, kun ei ollut resursseja eikä järjestelmiä, joilla tällaista työtä olisi voitu tehdä. Paine oli kova saada asioita eteenpäin, Hakola sanoo.
Aiemmin vakiintuneet terveysteknologiafirmat ovat kertoneet, että he tarjosivat yhteistyötään HVK:lle, mutta se ei kelvannut. Sen sijaan valittiin muun muassa Sarmasteen ja kauneusalan yrittäjän Tiina Jylhän kaltaisia toimijoita.
Hakolan mukaan markkinoilla ei oltu ajoissa, ja maskeja oli vaikea saada. Sen takia pyrittiin käyttämään kaikkia kanavia. Huoltovarmuuskeskuksessa vallitsi käytännössä kaaos, eivätkä kyvyt riittäneet.
– Siellä oli paljon puhuttu viestitulva. Meille tuli kolmisentuhatta yhteydenottoa. Siellä oli varmaan vakiintuneita toimijoita ja ei niin vakiintuneita joukossa. Kyllä tämä on aika kohtuutonta yksittäistä henkilöä kohtaan, kun tässä on niin sanotusti Suomea yritetty pelastaa. Ei tässä mitään tietoista rikosta ole yritetty tehdä. On pyritty löytämään suojaimia Suomeen. Nyt jälkeenpäin selvitetään, että oliko tulipalo väärin sammutettu.