Yhtiökokous taloyhtiössä

Yksi onnistuneen yhtiökokouksen edellytyksistä on se, että hallituksella on esittää kokoukselle pätevä puheenjohtaja. Periaatteessa ei ole estettä sille, etteikö puheenjohtajana voisi toimia hallituksen puheenjohtaja tai jäsen, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontalakimies Annika Kemppinen:

– Tärkeintähän on se, että puheenjohtaja tuntee yhtiöjärjestyksen ja lain määräykset eli sen, kuinka tehdään tosiaan päteviä päätöksiä.

Yhtiökokouksessa päätetään esimerkiksi tilinpäätöksen vahvistamisesta, hallituksen vastuuvapaudesta edelliseltä tilikaudelta sekä uuden tilikauden budjetista ja yhtiövastikkeesta. Jos yhtiökokouksessa joudutaan äänestämään, se tapahtuu puheenjohtajan esittämällä tavalla esimerkiksi nimenhuutona, kättä nostamalla tai suljettuna lippuäänestyksenä.

– Lähtökohtaisesti päätökset tehdään yhtiökokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä, eli yli puolet kokouksessa edustettuina olevista äänistä riittää. Poikkeuksia voi olla: esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii aina lähtökohtaisesti 2/3 enemmistön.

Hyvässä hallituksessa monenlaisia ihmisiä

Yksi yhtiökokouksen tärkeimpiä tehtäviä on valita osaava, yhteistyökykyinen ja osakkaiden tahtoa kunnioittava hallitus johtamaan taloyhtiön toimintaa ja pitämään mahdollisimman hyvää huolta osakkaiden omaisuudesta. Hallituksen ydintehtäviin kuuluu myös varmistaa, että taloyhtiöllä on pätevä isännöitsijä pyörittämässä yhtiön juoksevaa toimintaa. Hallituksen jäseniä valitaan yhtiöjärjestyksessä määrätty määrä. Kannattaa muistaa, että hallituksen jäsenen ei tarvitse olla osakkeenomistaja. Hän voi olla joku muu taloyhtiössä asuva henkilö, esimerkiksi vuokralainen, tai jopa joku täysin ulkopuolinen.

Hyvässä hallituksessa on sopivassa suhteessa eri-ikäisiä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentävää ammattitaitoa ja kokemusta monilta eri aloilta. Yksi voi hallita talousasioita, toinen tekniikkaa, kolmas viestintää. Varsinkin nuoria osaajia toivotaan taloyhtiöiden hallituksiin nykyistä enemmän yhteisistä asioista päättämään. Suomen Isännöitsijäliiton keräämien tietojen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenten keski-ikä on tällä hetkellä 52–53 vuotta ja 39 prosenttia heistä on yli 60-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita jäsenistä on ainoastaan neljä prosenttia.

Isot remonttihankkeet erillisissä yhtiökokouksissa

Hallitusvastuuta on turha pelätä. Maalaisjärjellä ja huolellisuudella pärjää mainiosti. Jotta hallitukseen saataisiin mahdollisimman hyvät ja aktiiviset toimijat, hallituksen jäsenille on varsinkin isommissa taloyhtiöissä maksettava ilman muuta asianmukainen palkkio. Myös hallituksen jäsenten kouluttamiseen on panostettava.

Kun yhtiökokous on vahvistanut budjetin tulevalle tilikaudelle, hallitus voi päättää sen puitteissa toimenpiteistä taloyhtiössä. Budjetin ylimenevät tai muutenkin poikkeukselliset hankkeet on kuitenkin tuotava yhtiökokoukseen päätettäväksi. Tämä koskee varsinkin isoja remonttihankkeita.

– Mielestäni suuret remonttipäätökset ja -hankkeet olisi paras käsitellä erillisessä yhtiökokouksessa, ei välttämättä varsinaisessa yhtiökokouksessa, Kemppinen pohtii.

– Kutsutaan mieluummin niitä varten koolle ylimääräinen yhtiökokous.

Viisas taloyhtiö katsoo yhtiökokouksessaan pidemmälle kuin vain vuodeksi eteenpäin. Kemppinen suosittelee hallitusta antamaan yhtiökokouksessa mahdollisimman paljon tietoa yhtiön tulevaisuuden suunnitelmista.

– Nyt on oikein hyvä totutella tällaiseen ajatukseen, sillä uusi asunto-osakeyhtiölaki tulee näillä näkymin voimaan vuoden 2009 kesällä ja se edellyttää, että varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen pitää aina antaa selvitys seuraavan viiden vuoden remonttitarpeista.

Kaikki osakkaat eivät syystä tai toisesta pääse yhtiökokoukseen. Sen vuoksi on välttämätöntä, että yhtiökokouksen päätöksistä ja linjauksista tiedotetaan avoimesti ja nopeasti. Yhtiökokouksen pöytäkirjan tulee olla kaikkien nähtävillä viimeistään kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta.

– Monissa taloyhtiöissä on myös tapana jakaa pöytäkirja kaikille osakkaille kokouksen jälkeen. Tätä ei edellytetä missään laissa, mutta se on hyvä käytäntö, Kemppinen suosittelee.

– Jos pöytäkirjaa ei jaeta sellaisenaan, hallitus voi vaihtoehtoisesti laatia tiedotteen, missä kerrotaan kokouksen päättämistä pääkohdista.

(JKA 7.3.2008)