Yhdysvallat ja Iso-Britannia valmistautuvat rakentamaan uuden sukupolven ydinsukellusveneitä – Yhdysvallat budjetoinut yli 100 miljardia

Atlantin molemmin puolin suunnitellaan kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristymisen vuoksi sukellusvenelaivaston päivittämistä. Sekä Yhdysvalloissa, että Britanniassa aiotaan valmistaa uuden sukupolven ydinsukellusveneitä, joiden pelkkä operoiminen maksanee pitkälti yli toista miljardia. 

Viime torstaina Yhdysvaltain Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti, että General Dynamics valmistaa tulenjohtojärjestelmän laitteistoa sekä varaosia Britannian tulevaan Dreadnought-luokan sukellusvene HMS Valiantiin.

Valiant on toinen neljästä Dreadnought-luokan veneestä. Luokka tulee palveluskäyttöön 2030-luvun alussa, ja se korvaa nykyiset Vanguard-luokan ohjusveneet.

Masiivisia strategisin ydinohjuksin varustettuja sukellusveneitä

Uusista ohjusveneistä tulee 153,6 metriä pitkiä, ja niiden uppouma on 17 200 tonnia.

Jokainen vene on varustettu kahdellatoista amerikkalaisella Trident II -ballistisella ydinohjuksella. Yhdessä ohjuksessa on kahdeksan taistelukärkeä.

Yhdysvaltain merivoimien virallisen tiedon mukaan ohjusten kantomatka on 7 360 kilometriä, eli mahdollisen tosipaikan tullen niillä pystyttäisiin iskemään esimerkiksi Moskovaan käytännössä jo Yhdysvaltain itärannikon läheisyydestä.

Trident II -ohjusten nykyistä D5-sukupolvea käytetään Yhdysvaltain Ohio-luokan strategisissa ohjussukellusveneissä kuten myös brittien nykykalustossa. Ohjusvalmistaja Lockheed Martinin mukaan D5:n käyttö on taattu vuoteen 2042.

Uuden ohjussukupolven kehittäminen ei ole aivan halpaa puuhaa, sillä jo nykyisenkin Trident-ohjuksen yksikkökustannus on 31 miljoonaa dollaria.

Yhdysvaltojen Ohio-luokan sukellusveneet alkavat ikääntyä

Vastaava urakka on edessä myös Yhdysvalloissa, jonka 1980-luvun alussa käyttöönotetun Ohio-luokan sukellusveneet alkavat ikääntyä.

Korvaavan Columbia-luokan ensimmäisen ohjusveneen rakentamisen on tarkoitus alkaa 2021.

Yhteensä 14 Ohio-luokan venettä on tarkoitus korvata kahdellatoista uudella Columbia-luokan veneellä. Merivoimien mukaan Columbia-ohjelma on sen ykkösprioriteetti, mikä näkyy myös kustannuslaskennassa: viime vuonna tehdyn hinta-arvion mukaan ohjelman hankintakustannus on yhteensä 102 miljardia dollaria, josta noin 13 miljardia on tutkimus- ja kehityskuluja.

Yksittäisen veneen käyttökustannuksiksi on arvioitu 119 miljoonaa dollaria vuodessa, eli valmistuttuaan uuden sukellusveneluokan operointi maksaa kokonaisuudessaan toista miljardia.

Columbia-luokan veneiden käyttöiäksi on suunniteltu 42 vuotta, eli nykyisen rakennusaikataulun mukaan viimeiset luokan veneyksilöt poistuvat käytöstä 2080-luvulla (sillä oletuksella, että niitä ei sitä ennen jouduta käyttämään tositoimissa).

Sukellusveneiden ydinreaktorit on suunniteltu kestämään koko tämän käyttöiän ilman uraanipolttoaineen täydennystä.

Uppoumaltaan Columbia-luokka tulee olemaan Ohio-luokkaa suurempi (20 815 tonnia vs. 18 750 tonnia), tosin edelliseen on suunniteltu ”vain” kuudentoista Trident-ohjuksen lasti, kun jälkimmäisessä kapasiteetti on parhaimmillaan ollut 24 mannertenvälistä ydinohjusta.

Kapasiteettia on vähennetty kustannussyistä, mutta sen uskotaan riittävän Yhdysvaltain ydinpelotteeksi.

Columbia-luokan veneistä tulee noin 171 metriä pitkiä ja noin 13 metriä leveitä.

Tärkein ominaisuus huomaamattomuus

Ohjussukellusveneen tärkein ominaisuus on sen kyky pysyä huomaamattomana. Jotta voimansiirrosta tulisi mahdollisimman hiljainen, Columbia-luokka ottaa käyttöön uuden teknologian, jossa ydinreaktorin höyrystämä vesi pyörittää höyryturbiinia, joka pyörittää generaattoria.

Generaattorin sähkö taas antaa voimaa sähkömoottorille. Teknologiaa on kyllä aiemmin kokeiltu yhdysvaltalaisissa sukellusveneissä, mutta Ohio-luokassa turbiiniakseli oli mekaanisesti yhteydessä potkuriin.

Columbia-luokan veneiden tarkkoja suoritusarvoja ei ole käsitelty julkisuudessa, mutta Ohio-luokan kerrotaan kykenevän yli 25 solmun (noin 46 km/h) nopeuteen ja sukeltavan yli 800 jalan (noin 240 m) syvyyteen.

USS Columbian on tarkoitus tulla operatiiviseen käyttöön vuonna 2031.

Lue myös:

    Uusimmat