WWF: Ryöstökalastus lopetettava EU:ssa

Maailman Luonnon Säätiö WWF vaatii suurremonttia EU:n kalastuspolitiikkaan. WWF vaatii suurremonttia EU:n kalastuspolitiikkaan. Ympäristöjärjestön mielestä Euroopan unionin kalastuspolitiikka sallii tuhoisat kalastusmenetelmät ja ylikalastuksen ja jopa edistää niitä.

Ympäristöjärjestö aloitti tänään kampanjan, jolla se pyrkii vaikuttamaan EU:n kalastuspolitiikan tuleviin linjauksiin.

-Tämän vuoden joulukuussa EU:n viisitoista kalastusministeriä päättävät meriemme, Euroopan kalastusyhteisön ja kalakantojen tulevaisuudesta. Ylikalastuksen on loputtava, tai koko kalastus loppuu, Suomen WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoi WWF:n kampanjan avauksessa Helsingissä.

WWF vaatii ylikalastuksen lopettamisen lisäksi tukiaispolitiikan uudistamista, reilun ja kestävän sopimuspolitiikan toteuttamista EU:n ulkopuolella ja meriympäristön suojelua.

Ylisuuri laivasto


WWF:n mukaan EU:n 97000:n aluksen kalastuslaivasto on 40 prosenttia suurempi kuin unionin vesialueiden kestokyky. Laivastoa tuetaan veronmaksajien varoin noin 1,4 miljardilla eurolla vuodessa. Tuista huolimatta EU:n kalastussektori on menettänyt 60 000 työpaikkaa 10 vuoden aikana.

-Tukiaiset ovat kaiken kaikkiaan taloudellisesti järjettömiä. Niiden seurauksena kalakannat harvenevat entisestään, kalaa on vaikeampi löytää ja kalastajien on työskenneltävä entistä enemmän saadakseen riittävästi saalista, WWF katsoo.

Ympäristöjärjestön mukaan EU ei myöskään kiinnitä tarpeeksi huomiota sivusaalisongelmaan. Noin kolmannes koko saaliista heitetään takaisin mereen, koska se on liian pientä, väärää lajia, huonolaatuista tai ylittää lajin kiintiön.

-Koska EU on kalastanut tyhjiin monet merialueensa, sen laivastot levittävät verkkojaan nyt kauempana. Muun muassa Länsi-Afrikassa kalastuksesta riippuvaiset rannikon kyläyhteisöt kärsivät jo vaikutuksista. Maailman kalakannoista 60 prosenttia on riisto- tai ylikalastettu, WWF toteaa.

Suomi ei ole EU


WWF:n tilaisuudessa läsnäollut osastopäällikkö Vesa Karttunen Kalatalouden keskusliitosta huomautti, että tilanne EU:n tasolla ja Suomessa ovat kaksi eri asiaa.

-Suomessa ei ole kalakantoihin nähden mitenkään merkittävää pyynnin ylikapasiteettia. Karttusen mukaan ennemminkin olisi tarvetta kalastuslaivaston modernisointiin jo turvallisuussyistä.

Myös toiminnanjohtaja Teemu Tast Etelä-Suomen Merikalastajain liitosta huomautti EU-tukipolitiiikan epäoikeudenmukaisuudesta. Tast muistutti, että EU:ssa kalastajien ainoa mahdollisuus turvata tulotasonsa on lisätä pyyntiä. Tämä johtuu Tastin mukaan siitä, että kun EU:ssa on laskettu keinotekoisesti elintarvikkeiden hintaa, maatalouden osalta sallitaan maanviljelijöille suora tulotuki, mutta kalastajille ei.

Tastin mukaan mm. EU:n laivasto-ohjelma on raameineen huomattavan hankala suomalaisen kalastajan kannalta.

-Meidän on vaikea selittää vaikkapa kotkalaiselle kalastajalle, joka haluaisi hankkia omalla rahalla veneen, että hän ei saa sitä tehdä koska Espanjassa on liikaa kalastusaluksia.

Kalastusvapaita vyöhykkeitä

WWF esittää kalastuspolitiikkaan myös muutamia kansallisia toimenpiteitä. Järjestön mukaan esimerkiksi kuhaa ja meritaimenta pyydetään liian pieninä.

-Kalalajien tulisi pystyä lisääntymään vähintään kerran ennen kuin niihin kohdistuu pyyntiä. Kuhan alamitan nostoon kalatalouden etujärjestöt suhtautuvat myönteisesti, Tast sanoi.

Hän muistutti kuitenkin, että meritaimenen ongelma on se, että kalan lisääntymisjoet on tuhottu. Itämeren meritaimen on istutuskalaa. Alamitan nosto ei sitä tilannetta paranna.

WWF esittää myös, että tutkitaan mahdollisuuksia perustaa vyöhykkeitä, joilla ei saa kalastaa. Niitä voitaisiin perustaa esimerkiksi kansallispuistojen yhteyteen. Järjestö on myös sitä mieltä, että hylkeiden aiheuttamat kalastusvahingot tulisi korvata kalastustuista. EU on hyljeksinyt asiaa.

-Viimeisin tieto on se, että komissiosta on saatu suullinen vastaus, että korvauksia saadaan maksaa kahdelta vuodelta. Siitä odotetaan vielä kirjallista vahvistusta. Eli hieman on korvauksia tulossa, Karttunen kertoi.

Maa- ja metsätalousministeriöstä ei tällaista tietoa kuitenkaan vahvisteta. Rysänperien muuttamiseen hylkeitä kestäviksi komissio on sentään myöntynyt.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat