Poliisille Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000 katoamisilmoitusta, joista keskimäärin noin 15 henkilöä jää pitempiaikaisesti kadoksiin. Suurin osa tapauksista löytyy kuitenkin lähituntien aikana.
– Lyhytaikaisiin katoamisiin lukeutuvat yleensä pienet lapset, jotka ovat hetken poissa pihapiiristä sekä dementoituneet vanhukset. Pääsääntöisesti poliisin partiot etsivät heitä ilmoituksen saavuttua kenttätoimintansa yhteydessä ja nuo kadonneet löytävätkin yleesä ensimmäisten tuntien aikana, rikosylikomisario Göran Wennqvist kertoo.
Paikallispoliisi tutkii yleisimmät katoamisilmoitukset. Jos tapaukseen epäillään liittyvän rikos tai katoamisesta on aikaa kuukausi, tapauksesta ilmoitetaan keskusrikospoliisille.
– Vuositasolla kadoksiin jää noin 15 ihmistä. Nuo tapaukset siirtyvät automaattisesti meidän käsiteltäväksemme, jolloin me keräämme kadonneesta henkilöstä tunnistetiedot maatakattavaan kadonneiden henkilöiden rekisteriin.
Katoamisia tapahtuu ympäri vuoden varsin tasaisesti. Ainoa varsinainen piikki tilastoissa nähdään syksyllä, kun marjastajia eksyy metsissä.
Osa henkirikoksen uhreina
KRP:ssä aloitettiin viime vuonna projekti, jossa selvitettiin kadonneiden lukumäärää viimeiseltä 15 vuodelta. Projektin mukaan tällä hetkellä kadonneita on Suomessa 445 ja heistä on tehty muun muassa kansainvälisiä etsintäkuulutuksia.
– Suomi eroaa muista maista sikäli, että täällä ei juurikaan ole tuntemattomia vainajia. Lähes kaikille heille on löytynyt henkilöllisyys, Wennqvist sanoo.
Tilastollisesti KRP:ssä on lähdetty siitä, että pidempiaikaisten kadonneiden joukosta noin 10-15 prosenttia on joutunut henkirikoksen uhriksi.
– Yleensä poliisi huomaa jo ottaessaan ilmoituksen vastaan, ettei kaikki ole kohdallaan. Onneksi noita tapauksia ei ole vuosittain joukossa kuin pari, kolme.
Hukkumistapaukset ovat yksi vaikeimmista tapauksista. Kaikkia hukkuneita on mahdotonta löytää.
Sitten on ihmisiä, jotka yksinkertaisesti haluavat kadota.
– On tapauksia, joissa vanhus ei ole sietänyt sukulaisiaan. Hän on vaan kadonnut ulkomaille ja nostanut eläkettään siellä. Omaiset voivat kuitenkin hakea jo vuoden päästä kuolleeksi julkistamista, jolloin rahahanat ulkomaille menevät kiinni. Viimeistään silloin sukulaiset kuulevat kadonneesta vanhuksesta, kun hän soittaa kiukkuisesti Suomeen, Wennqvist kertoo.