Vuoden 2003 luonnonmarja on puolukka

Käytetyin suomalainen marja

Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) kasvaa yleisenä koko maassa ja on käytetyin suomalainen marja. Viime vuosikymmenen parhaimpina vuosina puolukkaa on kerätty myyntiin yli yhdeksän miljoonaa ja kotitalouskäyttöön jopa 17 miljoonaa kiloa.

Puolukka on muiden marjojen tavoin ravintoainetiheydeltään todellinen vitamiini- ja kivennäisainepilleri. Puolukassa on kivennäisaineista runsaasti mangaania. Antioksidanttitehokkuudeltaan puolukka on yksi parhaita marjojamme. Se sisältää paljon myös luonnon säilöntäainetta bentsoehappoa, jonka ansiosta marja säilyy survottuna jääkaappilämpötilassa läpi talven.

Puolukka on ruunvalmistuksessa monikäyttöisimpiä luonnonmarjojamme. Se soveltuu muun muassa leivontaan, kiisseleihin, hyytelöihin, puuroihin, mehuihin ja hilloihin.

Siankärsämöstä yrttijuomaa

Vuoden yrtiksi valittu siankärsämö (Achillea millefolium) kasvaa yleisenä koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat viljelymaiden reunat, pientareet, kedot, pihat, niityt, tienvarret ja muut kuivahkot paikat. Siankärsämö, kuten muutkin yrtit ovat meillä Suomessa vielä melko vähän käytettyjä ja huonosti tunnettuja.

Siankärsämön paras keräysaika on keskikesä. Kukinnot leikataan saksilla niin, että mahdollisimman vähän vartta tulee mukaan. Ravinnoksi käytetään kuivatut kukinnot, kotikäyttöön sopivat myös lehdet. Siankärsämöstä tehdään yrttijuomaa. Kuivattuja lehtiä voidaan käyttää myös pieninä määrinä keittojen, kastikkeiden, muhennosten, yrttileipien ja kukkia myös liharuokien maustamiseen.

Mustatorvisieni viihtyy Etelä-Suomessa

Vuoden sieneksi valittu mustatorvisieni (Craterellus cornucopioides) on Suomessa melko vähän käytetty. Se on ulkonäöltään nimensä mukaisesti 'torvimainen'. Sienen ylä- ja sisäpinta vaihtelevat väriltään tummanharmaasta mustaan. Mustatorvisieni on yleinen Etelä-Suomessa, mutta harvinaisena sitä löytää Kemijärvelle saakka. Sienen pääsato kasvaa syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin saakka.

Mustatorvisieni, kuten muutkin metsäsienet, sisältää vähän rasvaa ja energiaa, mutta runsaasti hiilihydraatteja, kuitua, kivennäisaineita sekä B-ryhmän vitamiineja. Mustatorvisieni sisältää myös D-vitamiinia, josta on todettu olevan talvisaikana niukkuutta erityisesti pienillä lapsilla, kasvissyöjillä ja vanhusväestöllä.

Mustatorvisienen helpoin säilömistapa on kuivaaminen. Ruunvalmistuksessa se soveltuu muun muassa keittoihin, kastikkeisiin ja muihin sieniruokiin.

Ruusujuurta lääkkeeksi rasitukseen

Vuoden rohdoskasvi ruusujuuri (Rhodiola rosea L.) on pohjoiselle pallonpuoliskolle levinnyt monirotuinen laji. Suomessa ruusujuuri kasvaa yleisenä Enontekiön, harvinaisempana Inarin ja Kittilän tunturiseutujen kosteilla, soraisilla puronvarsilla, kallionraoissa ja lumenviipymäpaikoilla.

Ruusujuuren lääketieteellinen arvo tulee juurakon sisältämistä yhdisteistä, joita voidaan käyttää lääkeaineina. Ruusujuuriuutetta on tutkimuksissa käytetty parantamaan urheilijoiden ja avaruuslentäjien henkistä ja ruumiillista sietokykyä voimakkaiden rasitustilojen aikana ja palautumisvaiheessa. Sillä on lisäksi esitetty olevan muun muassa mielialaa parantava, keskushermostoa piristävä, vastustuskykyä parantava, kasvainten kasvua hidastava sekä veren sokeri- ja kolesterolitasoa alentava vaikutus.

(Mtv3-Finfood)