Vrouw Marian löytäjät vaativat hylkyä itselleen

Vrouw Marian hylkyyn liittyvä oikeudenkäynti on päättynyt Turun käräjäoikeuden merioikeudessa. Oikeus pohtii muun muassa hylyn omistusoikeutta, oikeutta nostaa hylky ja sen lasti sekä pelastuspalkkioiden mahdollisuutta. Tuomio annetaan 16. kesäkuuta.

Kantajina jutussa ovat hylyn löytäneen ryhmän kaksi jäsentä ja sukelluslaiteyritys. Vastaajina ovat Suomen valtio sekä sen alainen museovirasto.

Sukellusryhmä löysi Vrouw Marian hylyn Nauvon ulkosaaristosta kesällä 1999. Alus oli uponnut vuonna 1771. Lastin joukossa saattaa olla muun muassa taideaarteita.

Merilakiin ja meripelastusoikeuteen vetoavat kantajat katsovat, että heillä on omistusoikeus hylkyyn. Jos omistusoikeutta ei tuomita heille, he katsovat ansaitsevansa pelastuspalkkion.

Lisäksi kantajat muun muassa vaativat pelastuspalkkiota muutamista esineistä, jotka he nostivat laivasta merimuseolle. Kantajat peräävät pelastuspalkkiota myös kaikista vastaisuudessa hylystä nostettavista esineistä. Kantajat myöntävät, että laivan lasti kuuluu valtiolle.

Vastaajat painottavat muinaismuistolakia, jonka mukaan yli sata vuotta vanha hylky kuuluu valtiolle. Vastaajat vaativat kantajien kaikkien vaatimusten kumoamista. Vastaajien mielestä kantajilla ei ole esimerkiksi minkäänlaista pelastusoikeutta.

Vastaajat pitävät Vrouw Marian löytämistä ja hylyn luona tehtyjen jatkotoimien rinnastamista merilain tarkoittamaan meripelastukseen kyseenalaisena. Vastaajat korostavat, että kyseessä ei ole äkillisestä vaaratilanteesta johtuva pelastaminen, vaan arkeologinen toiminta.

Toimeksianto vai lupa

Vastaajat ja kantajat ovat mahdollisimman erimielisiä myös tulkitessaan sitä, miten muutamien hylystä nostettujen esineiden nostamisesta sovittiin.

Kantajat saivat mielestään toimeksiannon nostoon merimuseon edustajalta, joka tuli paikalle joitakin päiviä löydön jälkeen. Kantajien mielestä esineiden nosto oli meripelastusta.

Vastaajien mukaan kyse ei ole meripelastuksesta. Nostoon ei esitetty toimeksiantoa, vaan siihen annettiin sukeltajien pyynnöstä lupa. Vastaajien mielestä merimuseon edustajan valtuudet eivät myöskään olisi missään tapauksessa riittäneet toimeksiannon tekemiseen.

Vastaajien mukaan mistään korvauksista ei puhuttu leirin aikana, vaan kaikki osallistujat kuvittelivat, että leirillä toimittiin samalla talkooperiaatteella kuin merimuseon kesäisin järjestämillä sukellusleireillä. Kantajat katsovat itsellään olevan ammattitaitoa nostaa hylky ja suorittaa tarvittavat jatkotoimet. Vastaajat painottavat aluksen historiallisia arvoja ja laskevat, että aluksen ja lastin restauroiminen olisi ainakin kymmenen vuoden ja miljoonien eurojen urakka.

(MTV3-STT)