Voiko tappava Ebola-virus levitä myös Suomeen?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Salminen huomauttaa, että lähes ainoa mahdollisuus olisi se, että tauti tulisi Suomeen lentomatkustajan mukana.

– Muut matkustusmuodot ovat sen verran hitaita, että todennäköisesti sairastuttaisiin jossain muualla matkan varrella, hän sanoo.

Salminen huomauttaa, että ebola tarttuu vasta oireiden alettua. Taudin leviäminen Suomeen vaatisi siis sattuman summan, jossa matkustaja olisi saanut ebolan, mutta ei vielä oireita. Taudin tulisi puhjeta lentokoneessa.

– Se on ihan selvää, että jos joku on oikeasti sairas jo, ei kerta kaikkiaan pysty lähtemään matkalle.

Ebola tarttuu lähinnä eritekontaktista

Riski sairastua ebolaan kasvaa vasta fyysisessä kosketuksessa.

– Pitäisi altistua eritteille. Riski on pieni, jos kosketaan puhdasta ihoa tai kätellään ilman, että siihen liittyy eritekontaktia, Salminen painottaa.

Britannian eilistä ebolasta käytyä hätäkokousta Salminen pitää ylireagointina.

– Marssijärjestys näissä asioissa on se, että WHO antaa suositukset, hän huomauttaa.

Ebola on verenvuotokuume

Ensioireet ovat yleensä kuume, kurkkukipu, päänsärky, lihassärky, heikotus ja voimattomuuden tunne, ripuli ja pahoinvointi.

Myöhemmin potilas kärsii yleensä myös niin ulkoisista kuin sisäisistä verenpurkaumista erityisesti limakalvoilla,

Kuolema johtuu kudostuhosta, jonka virus aiheuttaa. Elimet pettävät.

Ebola tarttuu vain läheisessä kontaktissa lähinnä eritteiden ja veren välityksellä.

WHO ei toistaiseksi ole suositellut lentokieltoja tai rajojen sulkemista epidemian takia. Länsi-Afrikkaan lentäviä lentoyhtiöitä on ohjeistettu pitämään silmällä kuumeisia matkustajia, mutta kuumeen mittaamiseen ei erikseen kehoteta. Silti joissakin maissa kuumettakin Salmisen mukaan mitataan.

– Jos näille alueille ei suoraan hirveästi lennetä, ei ole suurta tarvetta ruveta isoihin lisätoimenpiteisiin.

Jos lennon aikana ilmenee ebolaepäilys, tärkeintä olisi Salmisen mukaan potilaan nopea eristäminen. Lähellä istuneita seurattaisiin kolmen viikon ajan oireiden ilmaantumisen varalta.

– Kaikkia matkustajia ei tarvitsisi ruveta seuraamaan, koska ebola tarttuu vain lähikontaktissa. Vain lähimpänä istuneet ja ehkä lähemmässä kontaktissa olleet henkilökunnan jäsenet.

Suomessa ei Salmisen mukaan ole ryhdytty muihin toimenpiteisiin kuin tiedon jakamiseen.

Kuolleisuusriski yhtä suuri tehohoidossa

Ebolan kuolleisuus on 60–90 prosenttia. Salmisen mukaan kuolleisuus pysyisi suunnilleen yhtä korkeana, vaikka sairastunut saisi täyden palvelun tehohoitoa.

– Sitä on vaikea arvioida, koska historiassa ei juuri ole tällaisia tapauksia. Hoito on kuitenkin lähinnä ylläpitävää. Kyse on nesteytyksen hoitamisesta ja akuuttien pulmien ratkaisemisesta.

Salminen painottaa, että Länsi-Afrikka kaipaa rahallista tukea ebola-epidemian torjumisessa.

– Jos haluaa henkilökohtaisesti vaikuttaa epidemian kehittymiseen, kansainväliset järjestöt ovat hyvä kohde tällä hetkellä, hän vinkkaa.

Samaa sanoo Suomen pakolaisavun Liberian maajohtaja Markku Vesikko.

– Ulkomaista apua tarvitaan moninkertaisesti ja nopeasti.