Veritimantit jäävuoren huippu: Afrikan luonnonvarat hupenevat vääriin käsiin

Timanttikauppaan liittyvät ongelmat ovat esimerkki Afrikan luonnonvarojen kansalaisten kannalta huonosta hyödyntämisestä. Timanttikaupan rehellisyyttä pyritään nyt ylläpitämään niin kutsutun Kimberleyn prosessin avulla.

- Luonnonvarat ovat Afrikan suurin mahdollisuus lähivuosikymmeninä, mantereen tärkein asia, sanoo brittiprofessori, taloustieteilijä ja Afrikka-asiantuntija Paul Collier.

Timanttien oikea käyttö voi nostaa mantereen jaloilleen, on Collierin viesti. Hän puhui Afrikan tilanteesta Brysselissä Euroopan komission järjestämillä kehityspäivillä (EDD) tällä viikolla.

Keskeisiä tekijöitä luonnonvarojen kansalaisia hyödyntävään käyttöön ovat muun muassa varojen kartoitus, käytön tuottojen oikea verotus, varojen käytön strateginen monipuolistaminen, paikallisten yhteisöjen mukaan ottaminen ja läpinäkyvyys kaikessa toiminnassa.

Lisäksi on kehitettävä afrikkalaisten omaa kykyä neuvotella hallitusten ja kansalaisten kannalta hyviä sopimuksia. -

- Esimerkiksi Liberialle se on ensisijaista, muistuttaa Liberian talous- ja suunnitteluministeri Amara Konneh.

"Kansainväliset yhtiöt valistuneen itsekkäitä"

Afrikan yhteydessä on puhuttu paljon hallitusten ja kansainvälisten kaivosyhtiöiden välisistä sopimuksista, jotka eivät hyödytä rivikansalaisia. Samalla kun niin kiinalaiset kuin länsimaisetkin yhtiöt saavat kritiikkiä, Collier tähdentää, että myös Afrikan maiden on oltava nykyistä yhteistyökykyisempiä keskenään.

Hän mainitsee esimerkkinä Guinean, jolle olisi edullisempaa kuljettaa kaivannaisiaan naapurimaan Liberian kautta maailmalle. Guinea kuitenkin haluaa kuljettaa kaivannaisiaan omaan satamaansa kalliimmalla läpi vaikeakulkuisen maaston.

Kansainvälisiltä yhtiöiltä Collier odottaa myötätuntoa Afrikkaa kohtaan samalla, kun ne voivat toimia "valistuneen itsekkäästi". Vaikeimmin valvottavissa ovat pienemmän yhtiöt.

Suuria yhtiöitä kyetään valvomaan tarkkaan, joten "niillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin käyttäytyä hyvin", Collier täsmentää. Lännessä myös kansalaisjärjestöt osallistuvat yhtiöiden valvontaan. Esimerkiksi Kiinassa kriittisen äänen esiin saaminen on vaikeampaa.

Suomalainen teknologia vientituotteena

Kehityspäiville osallistui myös Markku Liukkonen, 27, joka voitti nuorille eurooppalaistoimittajille tarkoitetun Young reporters against poverty -kilpailun Suomen osuuden. Liukkonen on erikoistunut itäiseen Afrikkaan, missä hän oli vaihto-oppilaana, toiminut kouluttajana ja minne hän haluaisi palata.

Myös Liukkonen näkee Afrikassa "hirvittävästi" potentiaalia.

- Sanotaan että se on seuraava Intia, hän muistuttaa ja kertoo aiheeseen liittyvän vitsin:

- Suomalainen kenkätehtailija päätti ryhtyä myymään kenkiä Afrikkaan ja lähetti sinne kauppamatkustajan. Meni pari viikkoa, kauppias soitti ja sanoi, ettei tästä tule mitään, kun ihmiset eivät käytä täällä kenkiä. Tehtailija oli sitä mieltä, että varmasti menevät kengät kaupaksi ja lähetti uuden myyjän. Meni taas pari viikkoa, ja myyjä soitti. Hän sanoi, että kuulkaas tehtailija, täällä on valtavat kenkämarkkinat, kun kenelläkään ei ole kenkiä.

Liukkosen mielestä suomalaisella teknologialla olisi paljon annettavaa - kunhan vain tiedetään. mitkä sovellukset toimivat paikan päällä.

- Esimerkiksi mobiiliteknologian käyttö Itä-Afrikan alueella on kasvanut räjähdysmäisesti.

Suomalaisyritysten menestystä maailmalla edistämään pyrkivä Finpro on avannut Afrikassa tänä vuonna kolme toimistoa, hän toteaa.

- On hyvä merkki, että teollisuus alkaa kiinnostua Afrikasta.

Wikileaks-vuoto: Zimbabwen johto ansaitsi veritimanteilla