Venäjällä menossa omaisuuden uussiirto turvallisuuselimille

- Valtion holding-yhtiöt eri teollisuudenaloilla ottavat haltuunsa kokonaisia tuotantoja, ja johtoon asettuvat turvallisuuspalvelun miehet.

Tietenkin on eri asia, kuinka hyviä yritysjohtajia tällaiset turvallisuuspalvelun miehet ovat, Susiluoto totesi kirjan julkistamistilaisuudessa.

Ilmari Susiluodon, Anne Kuorsalon ja Martti Valkosen uutuuskirja: Venäjä, kovan linjan energiajätti (Edita), kuvaa Venäjän nykyistä voimapolitiikkaa ja selvittää Venäjän valtarakenteita. Kirjan mukaan niin sanotut Silovikit eli voimamiehet ovat presidentti Vladimir Putinin johdolla syrjäyttäneet rahamiesten vallan.

"Silovik" on Venäjän uudissana. Sillä tarkoitetaan ministeriöitä ja hallintoja, joiden käytössä on aseellista voimaa. Poikkeuksen tekee ulkoministeriö, joka luetaan myös silovikkeihin. Niille kaikille yhteistä, että ne kuuluvat suoraan presidentin hallinnon alle.

Presidentti Boris Jeltsinin aikana valtaan nousseet suurliikemiehet on tutkija Susiluodon mukaan nitistetty lähinnä siitä syystä, että he eivät kyenneet muuttamaan rahan valtaa toimivaksi poliittiseksi instrumentiksi.

- Heillä oli keskenään liian paljon ristikkäisiä intressejä ja omistushaaveita. He rajoittivat kilpailevia puolueita ja ajautuivat ristiriitaan paitsi keskenään myös yhä tiiviimmin FSB:n ja "pietarilaisen klaanin" ympärille keskittyvän Kremlin valtakoneiston kanssa, Susiluoto kirjoittaa kirjassaan.

- Putinin komandan menestyksen salaisuus oligarkkien nitistämisessä oli ennen kaikkea se, että maan oikeuslaitos ja syyttäjävirasto ovat perinteisesti olleet läheisessä suhteessa maan turvallisuuselimiin. Neuvostoaikana sama viranomainen syytti, tuomitsi ja valtioi, kirja jatkaa.

Tutkijan mukaan Venäjän lainsäädäntöä muokataan parhaillaan siihen suuntaan, että turvallisuuspalvelu FSB saa entistä avoimemmat kortit puuttua myös talousasioihin. Sellainen on mm tuore lakialoite ulkomaisten yhtiöiden oikeudesta osallistua Venäjän turvallisuuden kannalta strategisten alojen kuten maaperän rikkauksien, sotateollisuuden, lentokoneenrakennuksen, avaruus- ja ydinteknologian kehittämiseen

Itämeren kaasuputki nähdää aseena

Kirjan kirjoittajien mukaan Itämeren kaasuputki on hyvä esimerkki voimaministeriöiden ja energiasektorin etujen yhteen kietoutumisesta. Tietokirjailija Anne Kuorsalo harmittelee sitä, miten sinisilmäisesti Suomi keskustelee asiasta.

- Suomessa sitä pidetään puhtaasti vain taloudellisena projektina. Venäjällä sillä tehdään selvästi politiikkaa, Kuorsalo toteaa.

Kirja muistuttaa Venäjällä tehdystä mielipidemittauksesta, jonka mukaan 59 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että Venäjän pitää käyttää Euroopan riippuvuutta venäläisenergiasta aseena ulkopolitiikassa. Venäläiset näkevät kaasuputken geopoliittisesta näkökulmasta, kun taas Suomessa ja pohjoismaissa ollaan huolissaan lähinnä vain Itämeren ekologiasta.

Kellä kaasu, sillä valta

Ylivoimaisesti suurin osa, kaksi kolmasosaa, Venäjän vientituloista tulee energiasta ja energiatuotteiden myynnistä. Ja valtio on vahvasti kuvassa mukana tällä sektorilla.

- Venäjän valtion haltuun jäi tärkeitä kontrollivälineitä: Kaasumonopoli, sähkömonopoli, öljyputkien järjestelmät (Transneft), satamat ja kaikki hallinnolliset ja oikeudelliset keinot, joilla voidaan puuttua yksityisen sektorin ja ulkomaalaisten yhtiöiden asiaan, Susiluoto kertoo.

Venäjä on hänen mukaansa niiden hallussa, jotka omistavat ja kontrolloivat maan sisäistä energiaverkkoa. Tämän sai karvaasti tuta esimerkiksi Siperiaan tuomittu oligarkki Mihail Hodorkovksi.

- Murmanskin putkilinjausta olisi rahoittanut Lukoil ja Kiinan suuntaa Hodorkovskin Jukos. Nämä kaikki linjaukset tyrmättiin siitä yksinkertaisesta syystä, että Venäjän valtio halusi monopoliaseman - ja rahaa, Susiluoto toteaa.

Eletään kuin Las Vegasissa

Venäjän nykyistä talouspolitiikkaa leimaa Susiluodon mielestä tietynlainen skitsofreenisuus. Toisaalta suositaan kotimaisia yrityksiä ja asetetaan kapuloita rattaisiin ulkomaalaisille, jopa vallataan heidän yrityksiään. Toisaalta taas Venäjä yrittää saada maahan ulkomaista osaamista ja tehokkuutta.

Maan talousjärjestelmää Susiluoto puolestaan luonnehtii kummalliseksi hybridiksi, risteymäksi, jossa on piirteitä monista järjestelmistä.

- Siinä on ainesosia korporatismista, markkinataloudesta, valtiokapitalismista, ja ehkäpä myös "suvereenista demokratiasta", siis presidenttijohtoisesta politiikasta, Susiluoto aprikoi.

Jotkut asiantuntijat ovat luonnehtineet Venäjää ainutlaatuiseksi maaksi, jossa eri talouskehityksen vaiheet ja rakenteet elävät yhtä aikaa. Samalla kun it-vallankumous etenee kohinalla maan keskuksissa, Siperian tundralla kukoistaa luonnonpalvonta ja siellä eletään vanhassa pyyntikulttuurissa.

- Maaseudulla ei ole juuri edetty kolhoositaloudesta eteenpäin, mutta Moskovassa asuntojen hinnat ovat kolme kertaa kalliimpia kuin Helsingissä ja meno kuin Las Vegasissa, Susiluoto kuvaa.