Nykyisen liigan aikakaudella jalkapallon miesten Suomen mestaruus on ratkennut kolme kertaa jo syyskuun puolella.
18 liigamestaruudesta kymmenen on saatu selville vasta viimeisellä kierroksella. Viimeisten kuuden kauden mestari on viisi kertaa ollut tiedossa jo ennen päätöskierrosta.
Kolme kertaa on Veikkausliigassa koettu tilanne, jossa kärkijoukkueet ovat kohdanneet sarjan viimeisellä kierroksella ja ratkaisseet keskenään Suomen mestaruuden kohtalon.
Kahdesti mestaruus on ratkennut ottelussa, jossa Suomen mestarijoukkue ei ole ollut lainkaan kentällä. Viimeksi näin kävi vuosi sitten, kun FC Lahti varmisti 1–1-tasatuloksella FC Hakaa vastaan mestaruuden Tampere Unitedille
Mestaruutta juhlittu kolmesti syyskuussa
Jalkapalloliigan ensimmäisellä kaudella 1990 Suomen mestaruus ratkaistiin muista lajeista kopioidulla pudotuspelisysteemillä. Vuodesta 1991 lähtien myös Suomen futismestaruus on ratkottu sarjataulukon mukaan. Tosin säännöllisin välein on kokeiltu erillistä loppusarjaa. Kahdeksan parhaan seuran välinen loppusarja on pelattu syksyinä 1993, 1999 ja 2002; kaudella 1996 loppusarja pelattiin kuuden joukkueen kesken.
Jalkapallon miesten Suomen mestaruus on ratkennut Veikkausliigan aikakaudella kolme kertaa jo syyskuun puolella. Mestaruuden ratkeamisen myöhäisin ajankohta on ollut vasta 29. lokakuuta. Pelatuilla 18 liigakaudella mestaruus on ratkennut viimeisellä kierroksella 10 kertaa, kun mukaan lasketaan pudotuspelikausi 1990. Toiseksi viimeisellä kierroksella mestari on saatu selville kolme kertaa (FC Haka 1995 ja 1998 sekä HJK 2003). Kolmanneksi viimeisen kierroksen jälkeen mestari on tiedetty viidesti, joista kolme on peräisin neljän viime syksyn ajalta. Viimeisten kuuden kauden (2002–07) mestari on ollut viisi kertaa selvillä jo ennen viimeistä kierrosta.
Kolme todellista finaalia
Vuoden 1990 loppuottelusarjan jälkeen on nähty kolme kertaa viimeisellä kierroksella tilanne, jossa kärkijoukkueet ovat kohdanneet ja ratkaisseet mestaruuden kohtalon keskenään.
Porilaisen jalkapallon suuri päivä on 3.10.1993, jolloin peräti 11 193 maksanutta katsojaa näki FC Jazzin voittavan MyPa:n kotonaan 6–3. Kauden 1999 viimeisellä kierroksella 18. lokakuuta kohtasivat puolestaan Valkeakoskella FC Haka ja HJK. Isännät veivät voiton ja mestaruuden Martin Reyndersin maalilla 1–0.
Syksyllä 2006 HJK tarvitsi mestaruuteen kotivoiton päätöskierroksella Tampere Unitedia vastaan. TamU kuitenkin vei pisteet ja mestaruuspokaalin lukemin 0–3.
Mestaruuden ratkaisijat
Suomen mestaruuden ratkaisseen ottelun voittomaalin – kuten voittomaaliksi jäänen osuman aina – tietää vasta ottelun jälkeen. Niinpä esimerkiksi kauden 1998 toiseksi viimeisellä kierroksella ottelussa FC Haka–PK-35 valkeakoskiset 2–0-johtoon 69. minuutilla laukonut Tommi Torkkeli ei voinut olla varma maalinsa ratkaisuluonteesta. Lisäksi Hakan mestaruuden varmistuminen kyseisellä kierroksella edellytti HJK:n voittoa VPS:sta, mikä toteutui luvuin 3–1. Sen ottelun voittomaalin ja tilanteeksi 2–0 teki Mika Kottila, jonka osuma siis oli syksyn 1998 mestaruusmaali – tai puolet siitä.
Kauden 2001 mestaruuden Tampere Unitedille ratkaisi Jari Niemen maalin lisäksi samalla kierroksella HJK:n tasapeliin 1–1 jättänyt Hakan Juuso Kangaskorven osuma. Niemi toisti tempun lokakuun lopussa 2006. Hänen laukomansa avausmaali jäi lopulta vierasvoittoon 3–0 päättyneen Tampere Unitedin ja HJK:n kohtaamisen voittomaaliksi.
Kauden 2003 Suomen mestaruus ratkesi ottelussa FC Haka–MyPa 22. lokakuuta. Anjalankoskelaisten vierasvoitto 1–0 merkitsi HJK:n mestaruuden varmistumista. Viime kauden 2007 ratkaisuotteluksi muodostui lopulta 21. lokakuuta pelattu kolmanneksi viimeisen kierroksen ottelu FC Lahti–FC Haka. Tampere Unitedin mestaruutta ainoana uhannut Haka jäi Lahden vierasottelussaan 1–1-tasapeliin eikä voinut enää tavoittaa TamU:n johtoa. Lahtelaisten maalintekijä oli pelin ensimmäisellä minuutilla Rafael – kyseessä oli siis kauden 2007 Suomen mestaruuden ratkaisumaali.
(MTV3-Urheilukirjasto)