Kun lähtee ostamaan vanhaa asuntoa, on syytä tutkia tarkkaan itse asunnon lisäksi myös sitä koskevat paperit ja dokumentit.
Suomen Kiinteistöliiton lakimies Juha Terho antaa seuraavat ohjeet:
"Aivan ensimmäinen asia on varmistaa osakeluetteloon merkitty omistaja: kuka on oikeutettu myymään kohteen. Sen jälkeen kannattaa tutkia yhtiön taloudellinen asema - paljonko sillä on lainoja, ja mikä on juuri tämän huoneiston huoneistokohtainen lainaosuus yhtiön vastuista.
Sen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota osakkeenomistajan maksurästeihin. Onko myyjällä erääntyneitä, maksamattomia vastikkeita? Lain nojalla ostajakin on yhteisvastuussa kolmen kuukauden vastikemäärältä. Nämä käyvät ilmi mm. isännöitsijäntodistuksesta. Tärkeätä on myös tarkistaa, onko yhtiöjärjestyksessä ns. lunastuslauseke, jonka turvin nykyiset osakkaat saavat käytännössä etuosto-oikeuden asuntoon."
Mitä tulee kiinteistön kuntoon sekä kunnostustarpeisiin ja -suunnitelmiin, niiden tulee käydä ilmi isännöitsijätodistuksesta. Siinä tulee mainita kaikki suoritetut ja päätetyt huomattavat korjaukset ja perusparannukset ja niiden toteuttamisajankohta, jolloin ostajaehdokas kykenee vanhankin rakennuksen suhteen arvioimaan, millä aikavälillä seuraavat suuret hankkeen ovat odotettavissa. Lisäksi laki edellyttää, että isännöitsijäntodistukseen kirjataan yhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen jo päättämät - tai muuten varmuudella kolmen vuoden kuluessa todistuksen antamisesta tiedossa olevat - remontit.
Aina kannattaa myös miettiä, mitä kiinteistössä tehdyt kuntoarviot ja -tutkimukset kertovat kiinteistön kunnosta. Luonnollisesti myytävän asunnon kuntokin on syytä käydä huolella läpi, vaikka juridisesti kovin perinpohjaista tarkistusta ostajalta ei edellytetäkään: silmämääräinen katselmus riittää.
