Varusteet ja perusteet kuntoon: Nappaa melontatärpit lajiohjaajalta

Suomen Ladun melontaohjaaja Hannu Flink vastaa puhelimeen keskeltä järvenselkää. Taustalta kuuluu liplatusta.

– Melontaretkellä pääsee täydellisesti irti arjesta. Veden rajassa lipuminen antaa hienon perspektiivin Suomen vesistöihin ja saaristoihin. Rauhallinen eteneminen ja luonnon äänien kuunteleminen on hiljaista ja rentouttavaa veneilyyn verrattuna, Flink kiteyttää tunnelmansa Saimaan aalloilta.

Suomen järvet, joet, kosket ja meri tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia melojalle. Kanoottia on helppo kuljettaa auton katolla vesistöltä toiselle. Flink mainitsee omaksi suosikikseen Saimaan alueen:

– Täällä on paljon reittejä ja helppo kulkea, eikä veneliikennettäkään ole liikaa. Ympäri Saimaata on melontavuokrauspisteitä, joista saa välineiden lisäksi myös reitti- ja retkiopastusta.

Kurssilla pääsee alkuun

Melonnassa sekä turvallisuus että tekniikka ovat ensisijaisen tärkeitä. Sen vuoksi yleensä suositellaan, että harrastus aloitettaisiin käymällä lyhyt kurssi. Melontakursseilla opetellaan muun muassa kanoottiin meno ja siitä poistuminen, oikea melonta-asento ja -tekniikka, rantautuminen luonnonrantaan sekä tuen ottaminen vedestä.

– Melonnassa on tärkeää, että tietää mitä tekee. Kun tekniikka on hallussa, jaksaa meloa huomattavasti pidempiä matkoja, eikä tarvitse hakata päätään kajakin kanteen, Hannu Flink tiivistää.

Kursseja järjestävät melontaseurat, latuyhdistykset ja ohjelmapalveluyrittäjät.

Liivit ja kaveri mukaan

Kunnolliset, melontaan tarkoitetut liivit, vesistöjen ja omien taitojen tuntemus sekä sääolosuhteiden kunnioitus ovat Finkin mukaan tärkeimmät turvallisuustekijät melonnassa.

Pidemmille retkille ei kannata lähteä yksin, toinen meloja on aina hyvä olla mukana.

– Melonta on turvallinen laji, mutta aina, kun ollaan veden kanssa tekemisissä, on turvallisuudesta huolehtiminen ykkösasia, Flink painottaa.

Riskit liittyvät hänen mukaansa tilanteisiin, joissa melojat yliarvioivat omat taitonsa:

– Kun tuntee vesiolosuhteet ja omat rajansa, ei vaaraa ole.

Uimataito on tarpeellinen, jos haluaa aloittaa melontaharrastuksen. Tärkeintä on kuitenkin olla tottunut veteen. Sisävesimelonnassa sääolosuhteet ovat usein helpommat kuin merellä, jossa haastetta tuovat vilkkaampi laivaliikenne ja isot selät, joilla aallokko on kovempaa. Sateesta ei melonnassa ole haittaa, mutta kovalla tuulella tai ukkosella ei vesille kannata lähteä.

Oikeilla varusteilla melontakautta voi jatkaa jäiden lähdöstä jäiden tuloon, sillä kylmä vesi ei kanootissa istujaa haittaa. Turvallisuudesta on tällöin kuitenkin pidettävä erityistä huolta, sillä kaatunutta uhkaa välitön hypotermia. Aloittelijan kannattaa harjoitella taitojaan lämpimämpien vesien aikana.

Inkkari vai kajakki?

Kun tekniikka ja turvallisuus ovat hallussa, on aika miettiä varusteita. Kanootteja on käytännössä kahta erilaista mallia. Inkkarikanootti on kanneton, avoin kanootti, jossa on penkit ja jota meloo yleensä kaksi ihmistä. Malli sopii hyvin retkimelontaan suojaisemmilla sisävesillä, ja on myös kätevä koko perheen retkikanootti. Eskimoiden kajakki on matala kannellinen kanootti, joka sopii hyvin isommille vesille ja hieman vauhdikkaampaan matkantekoon. Kahden istuttavat kajakit sopivat hyvin aloittelijalle, sillä ne ovat yksipaikkaisia vakaampia.

Melontaseuroilla ja melontavuokrauspisteissä on monenlaisia kanootteja vuokrattavina. Omiin tarpeisiinsa parhaan mallin löytää vain kokeilemalla.

– Kun aloittaa melontaharrastuksen, pääsee melko pitkälle ostamalla melontaliivit, kunnolliset ulkoiluvaatteet ja hyvän melan. Omaa kanoottia ei kannata heti rynnätä ostamaan, vaan erilaisia malleja on hyvä kokeilla rauhassa, Flink muistuttaa.

Retkimelojalta eivät reitit lopu

Melonta on hyvää terveysliikuntaa, se kehittää koko kehon kuntoa ja sopii erityisesti hartiavaivojen parantamiseen. Ennen kaikkea se on kuitenkin mainio tapa retkeillä ja oleilla luonnossa. Flink tietää, että moni vanhempi vaellushirmu on vaihtanut patikoinnin retkimelontaan, kun mieli vetää luontoon mutta selkä tai polvet eivät enää kestä rinkan painoa.

Melontaretkiä voi tehdä lyhyistä lenkeistä pitkiin vaelluksiin, joissa ruoat ja juomat kulkevat mukana, ja yöpyä voi teltassa tai retkimajassa. Rauhallinen melonta vastaa normaalia kävelyvauhtia, joten reitit kannattaa suunnitella sen mukaan. Suomen melonta- ja soutuliiton kotisivuilta löytyy kuvauksia erilaisista reiteistä. Myös Flinkin kaltaiselle melontakonkarille riittää vielä uusia vesistöjä.

– Suomessa eivät reitit lopu yhden ihmiselämän aikana!

Kesän melontakursseja ja tapahtumia voi hakea netistä esimerkiksi Suomen Ladun tapahtumakalenterista tai Suomen melonta- ja soutuliiton sivuilta.