Työntekijäliitoista väläytellään jo toiveita valtakunnansovittelijan vaihtamisesta. Työntekijäpuolelta arvostellaan valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalaa erityisesti siitä, että hän ei ota lainkaan kantaa liittokierroksen suurimpaan kiistakysymykseen eli kilpailukykysopimuksen mukana tulleisiin 24 palkattomaan lisätyötuntiin.
Piekkalan mukaan työantaja- ja työntekijäliittojen tehtäviin kuuluu neuvottelutoiminta, ja heidän on ensijaisesti haettava ratkaisuja.
Piekkalalla ei katsota olevan riittävästi auktoriteettia ratkaisemaan osapuolten riitoja, eikä hänen tasapuolisuuteensa luoteta. Työntekijä- ja työnantajaliitot toisensa jälkeen marssivat ulos valtakunnansovittelijan toimistosta ratkomaan riitansa keskenään.
– Tämä vain toistuu ja toistuu, että hän potkii osapuolet ovesta ulos jatkamaan sitä prosessia, jonka takia ne (osapuolet) ovat ylipäätään tulleet ovesta sisälle, kuvailee yksi STT:n haastattelemista työmarkkinalähteistä.
Piekkalan toiminnan uskotaan ennakoivan isoja ongelmia myös siinä vaiheessa, jos kunta-alan neuvotteluita päättyy ilman sopimusta maaliskuun lopussa.
– Hän on ilmoittanut, että siihen (24 tuntiin) hän ei koske. Se on aika monessa pöydässä se ongelma-asia, joten silloin osa sovittelua ei oikein onnistu. Hän on ottanut linjan, että ei puutu asioihin, jotka on sovittu työehtosopimukseen. No, kaikki asiathan on sovittu työehtosopimukseen. Jos sovittelumekanismi ei ota kantaa tes-asioihin, niin mihin se ottaa kantaa, kysyy toinen STT:n haastattelemista työmarkkinalähteistä.
– Se on ihan sama kuin että taitoluistelutuomari sanoisi, ettei hän arvostele taitoluistelua ollenkaan, mutta siinähän luistelette, sanoo eräs lähde STT:lle.
STT on haastatellut useita työntekijä- ja työnantajaliittojen edustajia.
"Osapuolten tehtävänä on hakea ratkaisuita ensisijaisesti itse"
Lain mukaan valtakunnansovittelijan on ryhdyttävä toimeen riidan sovittelemiseksi, jos työtaistelutoimia on ilmoitettu.
Piekkalan mielestä osapuolten on haettava ensisijaisesti itse ratkaisunsa. Hän sanoo toivovansa, että sopimusosapuolet "voisivat hoitaa sen tehtävän, joka sopimusosapuolille kuuluu".
– Meillä on palkatut neuvottelijat niin työnantaja- kuin työntekijäliitoissakin. Heidän tehtäviinsä kuuluu neuvottelutoiminta. Heidän tehtävänsä on ensisijaisesti hakea ratkaisuita, Piekkala sanoo STT:lle.
– Jos otan työntekijöiden toiveiden mukaisesti 24 tuntia pois työehtosopimuksesta, kun työnantaja vastustaa sitä, niin sitten minun pitäisi tehdä vastavuoroisesti samanarvoisia poistoja työntekijäpuolelta, hän perustelee sitä, ettei koske kikyihin.
Hänen mukaansa sovittelija ei voi lähteä rakentamaan mitään sovintoehdotusta ennen kuin osapuolilla on käsitys siitä, miten riita rajataan.
Ennen pestiään valtakunnansovittelijana Piekkala toimi Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkinajohtajana. Hän sanoo, että tuolloin neuvottelijana hän pyrki itse ratkaisemaan ongelmat.
– Enkä niin, että laitan ne sovittelutoimiston tai sovittelujärjestelmän ratkaistavaksi.
Hänen mukaansa valtakunnansovittelijana hän yrittää viestinnällään tukea liittojen neuvottelijoita hakemaan yhdessä vaihtoehtoja.
– Heillä on paras osaaminen sopimusten suhteen hakea niitä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
"Sovittelija istuu työnantajapuolen myssy syvällä päässä"
Suomessa on ollut tapana, että valtakunnansovittelija tulee vuorotellen työntekijöiden ja työnantajien puolelta. Piekkala tulee työnantajien puolelta. Työntekijäliittojen edustajien mielestä tähän saakka vuorottelujärjestelmä on ollut toimiva, tuli sovittelija kummasta leiristä hyvänsä.
– On ollut toimiva. Instituutioon on kyllä edelleen luottamusta, mutta se ei koske sitä juuri nyt hoitavaa henkilöä, sanoo eräs haastateltavista.
Lähtökohtaisesti neuvotteluosapuolet välttelevät sovittelijaan turvautumista ja pyrkivät löytämään keskenään ratkaisunsa.
– Tällä hetkellä on kyllä poikkeuksellisen suuri pyrkimys siihen, että missään tapauksessa sovittelijan luo ei jouduttaisi, työntekijäpuolelta luonnehditaan.
Työntekijäleiristä puuskahdetaan, että välillä sovittelussa tuntuu, että ollaan lastentarhassa.
Erään haastateltavan mukaan sovittelija istuu työnantajapuolen myssy niin syvällä päässä, että hän on kykenemätön tekemään sellaista sovintoratkaisua, joka voisi molemmille osapuolille jotenkin käydä.
– Hän menee ihan puhtaasti työnantajan mukaan. Ei ole koskaan ollut kokemukseni kenestäkään sovittelijasta, että hän uskoo vain toista osapuolta, ihmettelee yksi haastateltavista.
Piekkala sanoo, ettei voi vastata kysymykseen työantajapuolen suosimisesta ennen kuin tietää, mikä siihen on perusteena.
Kaikki ovat naulanneet kantansa jo etukäteen
Erityisesti ihmetellään sitä, miksi Piekkala ei toimi kuten yleensä sovittelijat eli hae ratkaisua välimaastosta. Koska hän ei näin tee, hän ei nauti kunnioitustakaan, sanotaan työntekijäliitoista.
Yhden työmarkkinalähteen mukaan työnantajaliitot tietävät, että sovintoehdotukset hylätään, jos kiky-tunnit ovat mukana.
– He yrittävät ilmeisesti säästellä Vuokon arvovaltaa, eivätkä laita häntä edes kirjoittamaan sellaista sovintoehdotusta, missä kikyt ovat mukana.
STT:lle on kuvailtu, että sovittelujärjestelmä on rikki eikä valtakunnansovittelija pysty tekemään sovintoehdotusta, joka menisi läpi.
Piekkala heittää pallon toiselle puolelle.
– On yksi iso kysymys, että onko neuvottelujärjestelmämme toimiva, Piekkala sanoo.
Piekkalan mukaan ongelma on se, että osapuolet ovat naulanneet kantansa ja ilmoittaneet ne jo julkisuuteen.
– Kun molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet, että he eivät liiku tästä. Tämä tulee varmasti vaikeuttamaan näitä neuvotteluita.
Piekkala itse sanoi jo valtakunnansovittelijana aloittaessaan, että häneltä on turha tulla hakemaan liittokierroksen avannutta alaa korkeampia palkankorotusprosentteja. Tämä on ärsyttänyt työntekijäpuolella laajasti.
Työnantajien mielestä sovittelija on velvollinen vahtimaan yleislinjan toteutumista.
"Työntekijäpuoli ajaa sovittelijalle asioita, joita sovittelija ei voi ratkaista"
Työntekijäliitoilta heruu Piekkalalle myös kehuja. Hänen kerrotaan olevan taitava laskemaan ja hahmottamaan asioita. Hän käyttää myös ilmeisen mielellään fläppitaulua.
– Hän piirtää mielellään siihen fläppitaululle, ja hän saa sen riidan kuvattua todella upeasti, mutta sitten kun riitaa pitäisi lähteä hoitamaan, niin siitä ei vain tule yhtään mitään. Hänellä ei ole sellaista auktoriteettia ja sellaista uskottavuutta, että se menisi maaliin.
STT:n haastattelemien työnantajaliittojen edustajien mukaan valtakunnansovittelijan toiminnassa ei ole mitään vikaa. Heidän mielestään Piekkalaa pyritään työntekijäpuolelta kyseenalaistamaan ja painostamaan sen takia, että saataisiin itselle parempia sopimuksia.
Myös työnantajien edustajien mukaan kiky-kiista on syy siihen, että riitoja ei onnistuta ratkaisemaan sovittelijan luona.
– Kysymys on siitä, lähteekö valtakunnansovittelija yksipuolisesti ottamaan pois jonkin pykälän työehtosopimuksesta. Jos se on toisen osapuolen esitys, niin yleensähän haetaan, että löytyykö jotain maaperää osapuolten tavoitteista, sanoo yksi työnantajaliittojen edustajista.
Yhden työnantajalähteen mukaan työntekijäpuoli ajaa sovittelijalle asioita, joita sovittelija ei voi ratkaista.
– Ammattiyhdistysliike on ilmoittanut yhtenä rintamana, että heidän kynnyskysymyksensä uusien tes-sopimusten tekemiselle on kiky-tuntien poistuminen. He esittävät tämmöisen ennennäkemättömän uhkavaatimuksen työehtosopimusten rakenteiden muuttamisesta. Se ei ole asia, jonka valtakunnansovittelija voi ratkaista, vaan se on neuvottelukysymys, sanoo eräs työnantajapuolen edustaja.
Keskinäisissä neuvotteluissa ne ongelmat kuitenkin ratkeavat?
– Pakko ne on ratkaista jossain vaiheessa. Mutta tämä kierros menee pilalle tämän ammattiyhdistysliikkeen kiky-kiihkon takia, eli se tässä on suurimpana riskinä, että työehtosopimusten rakenteiden uudistaminen ja oikeasti kehittäminen jää tämmöisen yhden ideologisen kiistan varjoon.
Vaikeutta lisää puhdas liittokierros
Piekkala painottaa useaan otteeseen, ettei Suomessa ole pakkosovintoa. Tätä korostetaan myös työnantajapuolelta.
– Sovittelija ei voi ratkaista kiistaa, kun meillä ei ole pakkosovintoa. Eli sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksen, jonka osapuolet joko hyväksyvät tai hylkäävät, Piekkala sanoo.
Piekkalan mukaan meneillään olevat neuvottelut ovat sen takia vaikeat, että kyseessä on puhdas liittokierros eli kukin liitto neuvottelee omat työehtosopimuksensa.
Hän sanoo, että kierroksella on lisäksi se ominaisuus, että mukana on keskitetyn palkkaratkaisun ominaisuuksia. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksen, jonka jatkoa nyt ratkotaan liittokohtaisissa neuvotteluissa.