Valavuori nosti Helsingin takaisin SM-koripalloon

ToPon menestyksen taustalla häärii iso joukko koripallolle omistautuneita ihmisiä, mutta iso rooli nousussa oli kuitenkin seuran toiminnanjohtajaksi viime keväänä tulleella Aleksi Valavuorella, 26. Valavuorella on nuoresta iästään huolimatta jo pitkä koripallotausta.

-Koripallon pariin päädyin muutaman kuukauden ikäisenä, kun isä oli aikoinaan (Tapiolan) Hongan puheenjohtaja. Viisivuotiaasta lähtien keikuin edustusjoukkueen mukana, eli koripallon parissa olen ollut koko pienen ikäni, A-junioreihin asti palloa myös itse kovalla tasolla pompotellut Valavuori nauraa.

Espoolainen ja perushonkalainen Valavuori otti vastaan tehtävän helsinkiläisvihollisessa mielellään. -Seuran projekti tähtäsi sarjanousuun kevääksi 2005, ja siihen tarvittiin vetäjää. Kyllä se saattoi olla vähän jopa etukin, ettei kaikkea katsonut sinikeltaisten silmälasien läpi. Totta kai tiesin senkin, että vanhat topolaiset varmasti miettivät mikä espoolainen kloppi tänne tulee, että nythän tämä menee ihan väärin. Luulen kuitenkin, että nyt on jo aika paljon tyytyväisiä ihmisiä, Valavuori myhäilee ja kiittelee myös ToPon puheenjohtajaa Raimo Saarniaa nousuprojektin toteutumisesta.

Tähdet mukaan

Valavuori pääsi viime vuodet juniorityöhön keskittyneeseen ToPoon hyvistä asetelmista, sillä joukkue oli jo luonut nousulle taloudellista pohjaa. Niinpä miehen akuutimmaksi tehtäväksi jäi nousuun pystyvän joukkueen kasaaminen.

Kesällä moni sitten ihmetteli, kuinka divisioonaseuraan saatiin Markus ja Jukka Hemdahl, Maurizio Pratesi, VilleTuominen, Timo Parviainen sekä Harri Hohteri.

-Tuominen oli lupautunut tulemaan jo aiemmin, siitä se lähti. Soitin Hemdahlin veljeksille ja tiesin heidän elämäntilanteensa, kämpänrakennuksineen sun muineen, joten ehkä heille sopisi yksi kausi puhaltaa vähän henkeä divisioonassa.

-Sitten oli vuorossa Maukka (Pratesi), joka lupasi, että hän tulee vielä kuntoon (loukkaantumisten jäljiltä). Sen jälkeen vielä Hemdahlien hyvä ystävä Parviainen, ja paketti alkoi olla kasassa, Valavuori muistelee.

Ostojoukkueen muodostaminen koetteli seurastaan ylpeiden topolaisten kanttia, ja Valavuori sai selitellä tyyliään.

-Tein heti selväksi sen, että samaan aikaan ei voida puhua noususta ja omien junioreiden voimin pelaamisesta. Ei tämä ollut yhtään liian kova joukkue divariin, 1-2 hankintaa vähemmän ja nousu olisi saattanut jäädä tulematta.

-ToPossa oli satsattu juniorityöhön vahvasti, ja joukkueesta oli 50 prosenttia omia kasvatteja tällä kaudella. Vastuuta ei tullut ehkä vielä, mutta kehitystä kuitenkin, toiminnanjohtaja muistuttaa.

-Mielipidettä tuli puolesta ja vastaan, mutta kaikki tiesivät kuitenkin tilanteen. Ensi kaudeksi tällaisen pakan kasaaminen taas olisi ollut huomattavasti vaikeampaa. Mitä pidemmälle kautta sitten päästiin, sitä tyytyväisempiä kasvoja alkoi Munkkiniemessä näkyä, Valavuori nauraa.

Lopputulos näkyi kauden päätöstaulukossa: ToPolla 24 voittoa, kaksi tappiota ja koriero 646 pistettä plussan puolella.

Pantteria metsästämään

Nousujuhlista jo selvinnyt Valavuori keskittyy nyt ensi kauteen. Joukkueen sopimustilanne on hänen mukaansa hyvällä mallilla, ja sarjanousun tuonut porukka muodostaa joukkueen rungon jatkossakin. Valmennuksesta vastannut Timo Nieminen on hänkin mukana jatkokaavailuissa, tosin varmaa päävalmentajan jatkaminen ei vielä ole.

-Ensi kauden joukkueen runko tulee olemaan kasassa kuukauden sisällä. Valmentajan homma on päätoiminen työpaikka, johon valitaan paras mahdollinen hakija, Valavuori valottaa.

ToPo tahkosi divarikauden läpi ilman ulkomaanapuja, mutta SM-peleissä sellaista jo tarvitaan. Yhdysvaltoihin asti Valavuori ei kuitenkaan lähde kalastelemaan, vaan vahvistukset haetaan lähempää.

-He eivät tule Yhdysvallolloisa, vaan hyvin läheltä, joko Skandinaviasta tai Suomesta. Minkään agentin kanssa en ala touhuamaan.

ToPon tavoitteet Helsingissä ovat heti uuden pääsarjataipaleen alussa tarpeeksi kovat. Budjetillaan (250-300 000 euroa) sarjan keskivaiheille kuuluva ToPo pyrkii parrasvaloihin.

-Emme lähde vain sarjapaikkaa varmistamaan. Nyt työ vasta alkaa. Pantteri-patsas on kerran ollut hyllyssäni, ja kyllä minä sen haluaisin sinne uudestaan, Munkkiniemestä asuntoa hakeva Valavuori virnuilee.

Espoon poika on siis stadilaistumassa ja topolaistumassa vahvasti.

(MTV3-STT)