Asuntokauppalakia muutettiin 1.1.2006 siten, että niin sanotun suorituskyvyttömyysvakuuden täytyy olla voimassa myöskin valmiina myytävissä asunnoissa. Aiemmin tämä kymmenen vuotta voimassa oleva vakuus oli asetettava vain silloin, kun asuntoja tarjottiin kuluttajille rakentamisvaiheen aikana.
Uusi laki koskee sellaisia rakennuksia, joihin on myönnetty rakennusluvat tämän vuoden alusta. Mihin sillä on pyritty ja kenelle siitä on hyötyä - tätä asiaa valottaa Rakennusteollisuus RT:n lakimies Kirsi Palvianen:
"Suorituskyvyttömyysvakuus on käytännössä vakuutus, joka haetaan vakuutusyhtiöstä. Siitä voidaan korvata sellaiset piilevät, vakavat rakennusvirheet, jotka ilmenevät vuositarkastuksen jälkeen. Sehän järjestetään käytännössä noin vuosi asumisen jälkeen."
"Korvaaminen edellyttää ensinnäkin sitä, että myyjä - joka on yleensä rakennuttaja, rakennusliike - on itse konkurssissa. Toinen ehto on se, että omavastuumäärän on ylityttävä. Yksittäisen huoneiston kohdalta se on 1,5 % velattomasta hinnasta. Ostajan omien kunnossapitovastuiden osalta tällaisten kymmenen vuoden aikana ilmenevien virheiden kohdalla vakuudella ei juurikaan ole käytännön merkitystä, koska siitä korvataan vain yhtiön kunnossapitovastuun piiriin kuuluvat rakennevirheet. Niiden osalta omavastuu on puolestaan 2 % rakennuskustannuksista."
Vakuuden on oltava voimassa silloin, kun asunnot ovat valmiita ja rakennusvalvonnalta haetaan käyttöönottohyväksyntää.
"Käytännössä rakennusliikkeen kannattaa toimia siten, että se haetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja otetaan yhteyttä vakuutusyhtiöön heti, kun lupakin on vireillä", Palviainen neuvoo.
Vakuutusyhtiön ei nimittäin ole pakko myöntää vakuutusta ja asioiden edistymistä auttaa sen hakeminen varhaisessa vaiheessa. Lienee sanomattakin selvää, että jos vakuutusyhtiön tekninen ja taloudellinen analyysi näyttää rakennusliikkeelle miinusta, asiat muuttuvatkin vaikeiksi. Kuka sitten pitää huolen siitä, että vakuus on voimassa?
