Pohjoismaiden ensimmäinen vakoilumuseo avasi tänään ovensa Tampereella. Erikoislaatuinen museo on yksityinen liikeyritys, joka ei saa yhteiskunnan tukea.
Vakoilumuseo esittelee vakoilun nykypäivää, historiaa, dokumenttiaineistoa vakoilijoista, vakoiluorganisaatioista, alan esineistöä ja työvälineistöä.
Museohankkeen takana on Suomen Vakoilumuseo Oy, jonka puuhamiehiä ovat Jyrki Auer Tampereelta ja Teppo Turja Längelmäeltä. Auer on yhtiön toimitusjohtaja ja Turja hallituksen puheenjohtaja.
-Kyllä tässä on liiketoiminnan tavoitteet, vaikka mitään ruusuisia kuvitelmia ei toki ole. Tavoitteena on saada 30 000 kävijää ensimmäisenä vuotena, Turja kaavailee.
Oletus yleisön kiinnostuksesta perustuu havaintoon, miten laajasti vakoiluteema elää kirjallisuudessa ja elokuvataiteessa. Vakoilumuseo aloitti Tampereella kauppakeskus Tullintorin suojissa runsaan 150 neliön tiloissa. Museossa on aula ja neljä huonetta.
Kuiskaus kantaa vastaanottoon
Museokävijät saavat käytännössä kokeilla seurannan tehoa. Hyvin vaikeasti havaittava kamera kuvaa tulijat. Yhden huoneen nurkassa parabolinen peiliantenni nappaa hiljaisenkin kuiskauksen ja välittää sen museon vastaanottoon.
Esineitä on alkuvaiheessa runsaat parisataa: optiikkaa, elektroniikkaa, persoonallisuuden muuttamiseen tarvittavaa rekvisiittaa, väärentäjän pöytä, vakoiluun liittyviä kirjeitä ja vakoiluoppaita.
Museossa on myös suomalaisen tiedustelu-upseerin pöytä. Se ei sisällä mitään merkittävää tekniikkaa, vaikka suomalaista sotilastiedustelua pidettiin tehokkaana. Turja pitää museonsa aarteena toisen maailmansodan aikaista vakoilukoneen kameraa. Kamera on saksalaisvalmisteinen, mutta se oli kiinni suomalaisessa lentokoneessa.
(STT)