Väkivaltarikosten määrä nousi Ruotsissa – "He haluavat käyttää väkivaltaa, haluavat jättää viestin"

Ruotsin turvallisuustilanne on luisumassa vuosi vuodelta huonompaan suuntaan. Seitsemän viimeisen vuoden aikana yli 1 500 ampumistapauksessa on loukkaantunut yli 500 ihmistä ja kuollut yli 200.

Viime vuosi 2018 oli tähän mennessä kaikkein synkin, kuolleita oli 44.

Tilanteeseen on reagoinut myös Ruotsin valtiopäivät, sillä joulukuussa hyväksytyssä budjettiehdotuksessa on varattu määräraha kahden uuden poliisin koulutuskeskuksen sekä 10 000 uuden poliisin palkkaamiseen seuraavan viiden vuoden aikana.

Ampumistapausten määrät ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Suurin ero on tekojen takana olevat katujengit, joita Suomesta ei vielä löydy.

– Suomessa on kovaa, vakavaa ammattimaista rikollisuutta tälläkin hetkellä, mutta se näyttäytyy ulospäin hyvin eri tavoin. Meillä ei ole avointa väkivaltaa harjoittavia katujengejä, jotka hallitsevat tiettyjä alueita ja haluaisivat näyttää sitä väkivaltaa, rikoskomisario Antti Hyyryläinen keskuskurikospoliisista sanoo.

Katujengit erilaisia kuin Suomessa

Katujengit ovat hierarkialtaan ja toimintatavoiltaan toisenlaisia, kuin mihin suomalaisessa ammattirikollisuudessa on totuttu.

– Katujengit on hyvin erilaisia kun verrataan suomalaiseen tyyppilliseen jengikulttuuriin, jossa meillä on moottoripyöräjengejä. Katujengit ovat pitkälti etnisen taustan omaavien nuorten yhteenliittymiä ja toimivat paikallisesti tietyllä rajatulla alueella. He haluavat käyttää väkivaltaa, haluavat jättää viestin, kuka milläkin alueella määrää ja hallitsee, Hyyryläinen kertoo.

Ruotsin poliisi arvioi, että ammattirikollisia on vähintään 15 000. Huumekauppa, velanperintä, rahanpesu ja asekauppa ovat niitä, jotka kiinnostavat ammattirikollisia eniten. Kahdeksan viime vuoden aikana on ollut myös 116 kranaattihyökkäystä. 

– Valtaosa kranaattihyökkäyksistä on tapahtunut nimenomaan Etelä-Ruotsissa, pääosin Malmön ja Göteborgin alueilla. Näillä molemmilla alueilla on tosi vahva, Balkanilta peräisin oleva rikollisuus. He harjoittavat asekauppaa, ja siellä on valtavasti henkilöitä, joilla on sotakokemusta Balkanin kriisin ajoilta. Aseita virtaa Ruotsiin, ja kranaatteja on myös senkin takia, rikoskomisario Antti Hyyryläinen arvioi .

Lue myös:

    Uusimmat