Väitöskirja tuo uutta tietoa lepakoiden suojelusta

Lepakko. Kuva: StockXChng
Lepakko. (Kuva: StockXChng) MTV3/SXC

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Kati Hyttinen

    kati.hyttinen(at)mtv.fi

    Tarkempi lajikohtainen tieto auttaa tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan suojelemaan lepakoita aiempaa paremmin.

    Väitöksen tekijä, maa- ja metsätaloustieteiden lisensiaatti Terhi Wermundsen kertoo, että eri lepakkolajeilla on erilaiset vaatimukset elinolojensa suhteen. Siksi lajikohtainen tieto on tärkeää rakennushankkeiden ja alueiden käytön suunnittelijoille.

    Wermundsenin tutkimus auttaa myös valitsemaan lepakoille keinotekoisia talvehtimispesiä oikeisiin paikkoihin.

    Wermundsenin mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen lisäksi myös niiden ruokailualueet pitäisi selvittää ja säästää.

    – Lepakot talvehtivat mielellään luonnon kiven päällä tai sen koloissa, joten maankäytön suunnittelua varten luonnonkiviset maanalaiset tilat tulee kartoittaa. Todennäköisesti lepakot talvehtivat myös kallioiden syvissä halkeamissa ja koloissa. Tehokkaan kartoituksen ajankohdat voivat vaihdella lajeittain ja lajin sisällä eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä, Wermundsen painottaa.

    Yksityiskohtaiset tiedot lajien käyttäytymisestä auttavat aluesuunnittelussa muutenkin.

    – Esimerkiksi vesisiippa sekä isoviiksi- ja viiksisiippa saalistavat hämyisissä paikoissa ja karttavat valoa. Niiden ruokailualueita ei siten tule valaista, väittelijä havainnollistaa.

    Lepakko muuttaa horrospaikkaa lämpötilan mukaan

    Wermundsen tutki lepakoiden kesäisiä saalistuspaikkoja ja talvisia horrospaikkoja Virossa ja Suomessa.

    – Lepakot näyttivät aktiivisesti siirtyvän talvehtimaan yhä kylmempiin oloihin. Kevättä kohti mentäessä vararavinto hupenee, jolloin niiden on siirryttävä horrostamaan kylmempiin paikkoihin pienentääkseen energiankulutustaan.

    Wermundsen kertoo, että Suomen talvehtimispaikoissa on yleensä vain vähän lepakoita, joten kaikki talvehtimispaikat ovat arvokkaita.

    Helsingin yliopistossa huomenna tarkastettava väitöskirja on ensimmäinen lepakkoja käsittelevä väitöskirja Suomessa sitten vuoden 1965.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •