Vain puoli vuotta elinaikaa – näin suomalaiset sen viettäisivät
Julkaistu 07.10.2011 15:08(Päivitetty 25.09.2012 15:39)
Miltei 9 000 Helmen lukijaa kertoi, miten viettäisi elämänsä viimeiset kuusi kuukautta. Valtaosa käyttäisi viime hetkensä perheensä ja rakkaimpiensa kanssa.
Helmi kysyi lukijoiltaan, miten he tekisivät, jos saisivat vain puoli vuotta elinaikaa. Vastauksia kertyi likemmäs 9 000.
Suurin osa, 40 prosenttia, kertoi viettävänsä viimeiset kuukautensa perheensä kanssa, 19 prosenttia totesi matkustavansa unelmiensa kohteeseen ja 17 prosenttia toteuttavansa pitkään sisällä pitämänsä suuren unelmansa.
Suurta osaa vastauksista yhdisti lähimmäisenrakkaus ja esimerkiksi loppuaikansa matkustellen käyttävät halusivat usean vastauksen mukaan myös perheensä mukaan reissuillensa. Myös suuri unelma oli monessa tapauksessa kauan suunniteltu matka yhdessä rakkaitten kanssa.
Lähimmäisenrakkauden lisäki osa vastauksista liittyi vahvasti joko menetetyn tai vielä odottavan rakkauden saavuttamiseen. Viimeisten kuukausien aikana haluttiin kokea edes kerran tosi rakkautta – senkin uhalla, että esimerkiksi nykyinen, toimimaton avioliitto jouduttaisiin uhraamaan.
Rakkaus lähimpiään kohtaan näkyi eritoten suhtautumisessa omiin lapsiinsa. Niin nuorille kuin aikuisillekin lapsille haluttiin turvata hyvä ja tasapainoinen loppuelämä senkin jälkeen, kun aika itsestä oli jättänyt. Asiat haluttiin laittaa kuntoon taloudellisesti ja rakentaa esimerkiksi kunnon koti jälkeläisilleen.
Näin suomalaiset viettäisivät viimeiset kuusi kuukautta elämästään – lue alta vastaukset!
Perhe on tärkein
Valtaosa vastaajista, 40 prosenttia, viettäisi viimeiset puoli vuotta elämästään tiiviisti perheensä kanssa. Vastauksista kävi ilmi, että perhe ja läheiset olivat tärkeintä, mitä ihmisellä saattoi vain olla. Vaikka perheen kanssa oltiin hyvissä väleissä ja vietettiin paljon aikaa jo nytkin, haluttiin viimeiset hetket viettää vielä tiiviimmin. Perheelle haluttiin jättää eväitä elämään ja kertoa unohdetuista onnen hetkistä. Perimätiedon jatkumista pidettiin tärkeänä.
Perhe hukutettaisiin suudelmiin, halauksiin, rakkauteen ja läheisyyteen. Osa haluaisi luopua töistään, jotta voisi maksimoida perheaikansa vielä tehokkaammin.
– Rakastan perhettäni ja nautin heistä jo nyt, mutta haluaisin olla vielä enemmän yhdessä, jos aika olisi lopuillaan. Haluaisin nauraa ja pitää hauskaa lähimpieni kanssa.
– Perhe on minulle yksi elämän tärkeimmistä asioista: tuki ja turva. Haluaisin aikaa hyvästellä ja tehdä tekemättömiä asioita oman, rakkaan perheeni kanssa.
– Yksinhuoltajana haluaisin jättää lapsilleni mahdollisimman paljon eväitä elämään, jotta he tuntisivat olevansa rakastettuja ja tärkeitä, ja heille jäisi tunne, että selviävät jatkossakin.
– Haluaisin kaikille jäävän hyviä muistoja yhteisestä ajasta, ja että pikkuisille lapsenlapsilleni jäisi edes jokin muistikuva mummostaan.
– Äitini, siskoni ja poikaystäväni ovat minulle kaikki kaikessa. Viettäisin kaiken mahdollisen ajan heidän kanssaan. En ehkä nähnyt maailman seitsemää ihmettä, mutta rakkaistani luovun vasta, kun kuolema erottaa.
– Vasten omaa tahtoani jouduin muuttamaan avioeron myötä toiselle paikkakunnalle ja "jättämään" lapseni isälleen, joka käytti lapsia vain lyömäaseena minua kohtaan. Onneksi suhteet lapsiin ovat säilyneet hyvinä. Toivoisin, että voisin viimeiset hetket viettää lähellä heitä.
– Meillä ihmisillä ei ole takuuaikaa, ja kun olen itse joutunut luopumaan rakkaistani yllättäen, niin toivoisin voivani samassa tilanteessa jakaa viimeiset hetkeni läheisteni kanssa. Nyt lapseni ovat aikuisia ja heillä on työnsä ja elämänsä. Heidän ei ole tarvinnut pelätä menettävänsä minua, kuten minä pelkäsin aikanani omien vanhempieni menetystä, mikä sitten tapahtuikin. Usein kuulee, että "olisin halunnut sanoa ja olisin vielä kysynyt", jos tietäisin, että on vielä hetki aikaa, niin ainakin antaisin mahdollisuuden sanoa ja kysyä, ettei tarvitsisi tuntea syyllisyyttä. Kertoisin kai, mitä olen elämässäni oppinut ja antaisin läheisilleni tilaa muistella yhteisen elämämme elettyjä muistoja. Näin rakentaisimme uutta tulevaisuutta jälkeenjääville.
– Rakkaus on tärkeintä elämässä. Elämän viimeisellä hetkellä vain se, kuinka paljon olet saanut ja antanut rakkautta, on tärkeää.
Maailman kaikki kauniit kolkat
19 prosenttia vastaajista käyttäisi lopun elinaikansa matkustellen. Osa unelmoi suuresta ja mahtavasta Amerikasta ja Ison Omenan eli New Yorkin näkemisestä. Myös kotimaanmatkailu kelpasi ja Suomessakin koettiin olevan paljon nähtävää.
Monesta vastauksesta kävi ilmi, että suunnitelmallinen määränpää ei ollut matkan tarkoitus, kunhan pääsi jonnekin arkea pakoon – tietysti oman perheensä ja rakkaimpiensa kanssa. Ulkomaille koto-Suomesta muuttaneet haaveilivat paluusta takaisin kylmään Pohjolaan.
Muun muassa nämä paikat haluttiin nähdä vielä viimeisinä hetkinä: Australia, Meksiko, Japani, Kalifornia, Havaiji, Uusi Seelanti, Islanti, Kiina, Etelä-Korea, Chile, Irlanti ja Thaimaa.
– Kiertäisin Suomea perheen kanssa, koska kotimaassa on paljon kauniita paikkoja näkemättä. Etelänmaissa en ole käynyt, enkä ole erityisemmin kiinnostunutkaan. Maailma on nykyisin niin levoton paikka.
– Matkustaisin Intiaan tapaamaan läheistä nettituttuani, koska ei tarvisi ainakaa pelätä sitä, ettei hän olisi sitä, mitä sanoo olevansa.
– Kotinurkat on nähty jo moneen kertaan ja eri paikoissa käyminen voisi tuoda vastaan mielenkiintoisia ajatuksia.
– Haluaisin vielä nähdä niin monta upeaa paikkaa maailmassa, ja jos aikaa ei olisi paljoa, haluaisin käyttää sen jossain muualla kuin täällä kylmässä pimeässä Suomessa.
– Olen aina halunnut matkustaa ja elää! Perheeni ei ole ollut tukenani, vaan olen kasvanut itsenäisesti pienestä tytöstä asti, joten minulle luonnollisinta olisi pakata tavarat ja vaihtaa maisemaa – elää ja juhlia!
– Haluaisin pois omista pienistä ympyröistä. Nähdä muiden ihmisten päivittäisiä toimia.
– Jättäisin kaiken taakse, mukaan ottaisin vain mitä taskuihin mahtuu: passin, Visan ja vähän rahaa. Lähtisin menemään kohti nousevan auringon maata. Liftaten, bussilla, junalla... Istuisin sinne tänne ihmettelemään ja syömään ja peseytymään. Yrittäisin löytää jonkun gurun kertomaan kuoleman salaisuuden.
– Haluaisin nähdä Venetsian ja Santorinin ennen kuin kuolen. Olen käynyt kummassakin paikassa ja ne ovat suosikkini.
– Matkustaisin Thaimaahan. Siellä on niin ihanaa ja kaunista, joten viettäisin mielelläni lopun elämäni siellä rakkaani kanssa.
Aikaa unelmille
Copyright MTV Oyj 2010 / Shutterstock
17 prosenttia kertoi toteuttavansa lopun lähestyessä unelmansa. Unelma liittyi esimerkiksi työn lopettamiseen, matkusteluun, maailman näkemiseen, oman kodin rakentamiseen tai kirjan kirjoittamiseen. Osa oli haaveillut pitkään moottoripyörästä ja olisi ostanut sellaisen itselleen, kun rahasta ei olisi tarvinut enää huolehtia.
– Haluaisin kiertää maailmaa jonkin kansainvälisesti tunnetun artistin mukana. Jakaa ilot ja surut sellaisen jengin mukana. Voi se olisi jotain ennen kuin henki lähtisi. Sellainen kokemus olisi ainutlaatuinen.
– Nauttisin elämästä vapaasti. Harrastaisin enemmän seksiä, rakastaisin enemmän, kokeilisin uusia asioita.
– Menisin naimisiin ainoan koskaan rakastamani miehen kanssa. Olen lykännyt asiaa, koska takanani on 2 turhaa, vääristä syistä solmittua liittoa. Välit perheeseen riittävän hyvät, joten he hyväksyisivät avioni ja loppuelämäni mieheni kanssa Intiassa.
– Tekisin mahdollisimman paljon kaikkea, mitä en ole ehtinyt kokea. Tekisin vain sellaisia asioita, mitä en katuisi kuollessani. Suurin päämääräni on aina ollut, että kuolisin onnellisena. Sen toteuttaisin.
– Kertoisin ihastukselleni rakastavani häntä, viettäisin enemmän aikaa perheeni kanssa ja matkustaisin Yhdysvaltoihin. Toteuttaisin jollain tavalla suuren unelmani laulamiseen liittyen.
"Viimeisenä päivänä menisin ihastukseni luo"
Loput vastaajista kertoivat joko käyttävänsä kaikki rahansa tiettyyn kohteeseen, hakevansa turvaa ja lohtua suosimastaan asiasta tai olevansa tyytyväisiä elämäänsä juuri sellaisenaan. Lue koskettavimmat vastaukset!
– Elän unelmaani joka päivä ja elän joka päivä kuin se olisi viimeiseni, koska joku päivä olen oikeassa. Puoli vuotta lisää elinaikaa ei muuttaisi elämääni mitenkään.
– Olen elänyt täysillä, kasvattanut lapseni, saanut rakastaa ja saanut rakkautta. Iloa, surua, kiintymystä, luottamusta, pettymystä... Miksi siis haluaisin muuttaa mitään, koska itse olen aina valintani tehnyt. Katumus ja jossittelu on turhaa, mennyttä ei voi kuitenkaan kukaan meistä muuttaa.
– Matkustaisin Intiaan ja opettelisin rentoutumisen ja mietiskelyn salat. Sitten lähtisin Afrikkaan auttamaan köyhiä ja hätää kärsiviä. Jakaisin heille rahani viimeistä penniä myöten ja auttaisin ruumiillisissa töissä, kunnes olisi aikani lähteä pois maapallolta.
– Viimeisenä päivänä menisin ihastukseni luokse ja suutelisin.
– Hakisin lohtua musiikista, taiteesta ja kirjoista. Haluaisin lukea kaikkein kauneimmat runot ja valita hautajaisiini runon luettavaksi, kuunnella kaikkien aikojen surullisimmat kappaleet sekä maailman iloisimmat biisit, käydä ihailemassa taidemuseoissa upeimpia maalausjälkiä ja alikulkusilloissa graffitien tanssia.
– Hakisin turvaa vastakkaisesta sukupuolesta, miehestä, joka olisi maanpäällinen suojelusenkelini, fyysinen syli, henkinen tuki. Kriisin keskellä haen aina turvaa seurustelukumppanista – varmaan tekisin niin myös kuolinvuoteellani.
– Elän juuri nyt niiden arvojen ja normien mukaan, jotka ovat minulle tärkeitä tässä elämässä. En halua mitään enempää: materiaa, matkoja tai rahaa. Kaikki on tässä ja nyt, vaikkakin jotkut pitäisivät tätä elämääni vaatimattomana. Ihmissuhteet ovat kunnossa, ei ole anteeksiannettavaa eikä -pyydettävää keneltäkään, ja olen läsnä aidosti ja riittävästi heidän elämässään ja he minun. Olen sinut itseni ja maailman kanssa.
– Varaisin jostakin pohjoisesta riittävän ison mökin, talon tai vastaavan ja pyytäisin miestäni, kaikkia lapsiani perheineen ja sisaruksiani sekä appivanhempiani juhlimaan kanssani elämää saadakseni hyvästellä tai edes nähdä kaikki vielä kerran. Huolehtisin, että kaikki rakkaani varmasti tietäisivät minun rakastavan heitä, jollen jo juhlassa, niin kirjoittaisin kirjeen, jossa kertoisin, mitä tunnen.
– Tekisin kaiken sen, mitä en ole vielä jostakin syystä ehtinyt tekemään: Benji, laskuvarjohyppy, surffauksen opettelu yms. Lopettaisin työnteon seinään ja myisin koko omaisuuteni, jotta voisin toteuttaa kaiken tuon ja enemmän kuudessa kuukaudessa. Lopun ajan viettäisin perheeni kanssa elleivät haluaisi lähteä mukaani.
