Sadat Suomeen saapuvat kiintiöpakolaiset odottavat ulkomailla, suostuisiko joku kunta ottamaan heidät vastaan. Useimmat heistä ovat olleet vuosia pakolaisleirillä esimerkiksi Ruandassa.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan vuosittain noin joka kymmenes kunta vastaanottaa kiintiöpakolaisia. Viiden vuoden aikana Suomen 320 kunnasta noin 80 ottanut pakolaisia.
Suomen Pakolaisavun mielestä vastaanoton ongelma on kunnissa: Kuntapaikkoja on harvoin riittävästi, vaikka joka vuosi tiedetään, että Suomeen tulee 750 kiintiöpakolaista. Ensi vuonna kiintiöpakolaisten määrä vielä nousee 300:lla Syyrian sodan vuoksi.
– Maan hallitus päättää kiintiöstä, mutta kunnilla on valta päättää, ottavatko ne pakolaisia vai ei. Se voi olla kiinni yksittäisistä kuntapoliitikoista, sanoo Suomen Pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparta.
Taustalla ovat hänen mukaansa kuntapoliitikoiden ennakkoluulot.
– Ruandasta tulevat kongolaiset ovat joutuneet odottamaan pisimpään. Kunnat ovat esimerkiksi ottaneet burmalaisia, mutta jostain syystä Afrikasta tulevia ei olla yhtä valmiita vastaanottamaan.
Onnistunut esimerkki löytyy Väkiparran mukaan Seinäjoelta. Kaupunki päätti ottaa kongolaisia uudestaan hyvin kokemusten ansiosta.
Ongelmana taloustilanne
Valtio tukee kuntia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta neljän vuoden ajan. Siitä huolimatta monet kunnat vetoavat omaan talouteensa.
Kuntaliiton ja TEMin tilastojen valossa kiintiöpakolaisten vastaanotto ei jakaannu tasaisesti vauraiden ja köyhempien kuntien kesken. Kiintiöpakolaisia on vähän tai ei lainkaan muun muassa Etelä-Karjalan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan vauraimmissa kunnissa.
Seinäjoen lähellä eteläpohjalaisessa 14 000 asukkaan Kurikassa kiintiöpakolaisten vastaanottoa ei ole edes mietitty.
– Tarjous pitäisi tulla valtiolta. Vasta sen jälkeen mietittäisiin, miten kotouttamista voitaisiin hoitaa, tuumii Kurikan kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen.
Kuntaliiton tilastojen mukaan Kurikan talous on ollut viime vuosina selvästi parempi kuin monella muulla kunnalla. Asukasta kohti ylijäämää on ollut 2 000 euroa.
Tyrväisen mukaan Kurikan merkittävä osakevarallisuus on helpottanut kuntaa, vaikka talous on huonontunut teollisten työpaikkojen hävittyä.
– Työmarkkinoiden heikkenemisen takia tämä (pakolaisten vastaanotto) on koettu vaikeampana, eikä siihen ole reagoitu.
Vastaanottavilla kunnilla, kuten Kajaanilla, Kotkalla ja Savonlinnalla on alijäämäinen talous. Vauraista kunnista muun muassa Rauma, Nurmijärvi ja Somero eivät ole ottaneet viiden vuoden aikana kiintiöpakolaisia.
Viime kädessä arvovalinta
Kiintiöpakolaisasioita käsittelevässä TEMissä ei niellä Pakolaisavun kuntakritiikkiä. Päinvastoin kuntavetoinen järjestelmä on toiminut pitkään.
Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenmanin mukaan viime vuosina isoja ruuhkia on onnistuttu purkamaan, vaikka kuntapaikkojen löytäminen on ollut vaikeampaa.
– Meillä pidetään tärkeänä, että valmistelu tapahtuu yhteistyössä kuntien kanssa.
Stenman huomauttaa, että Suomessa pakolaismäärät ovat melko pieniä. Hänen mukaansa pakolaisten vastaanottaminen ei ole kunnille viime kädessä taloudellinen kysymys, vaan arvovalinta.
– Pakolaisten vastaanotto on monelle kunnalle ensimmäinen askel siihen, että kunnassa asuu maahanmuuttajia, Stenman toteaa.
(MTV3 – STT)