Vähärasvainen liha on suosittua

Ultrakevyt meetwursti ja siipikarjapohjaiset kokolihaleikkeleet kuluttajien hittituotteita

Vähärasvaisten lihatuotteiden suosio on kasvanut roimasti. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n tutkimusjohtaja AnneKallinen kertoo, että kuluttajat ovat viime vuosien aikana vaatineet entistä hanakammin vähärasvaisia lihatuotteita.

- Suuntaus on ollut selkeä, hän kertoo. Kallisen mukaan lihatuoteosastot ovat vastanneet vähärasvaisuusvaatimuksiin laajentamalla tarjontaansa. Perinteisten tuotteiden rinnalle on tullut keveämpiä vaihtoehtoja, jotka on otettu kysynnän myötä laajempaan tuotantoon. Hyllyistä löytyy tätä nykyä muun muassa vähärasvaisia kokolihavalmisteita, ohuen ohuita leikkeleitä, jauhelihoja ja makkaroita. Näistä etenkin muutaman prosentin rasvaa sisältävät leikkeleet ovat käyneet hyvin kaupaksi.

- Varsinkin siipikarjapohjaisten kokolihaleivänpäällisten menekki on ollut voimakkaassa kasvussa, Atrian markkinointijohtaja Pasi Luostarinen selittää. Ilmiö on havaittu myös Snellmanilla, Saarioisella, HK Ruokatalossa ja Poutulla.

- Kokolihaleikkeleiden kysyntä on kasvanut selvästi, tuoteryhmäpäällikkö Eija Wall Snellmanilta kuvailee. HK Ruokatalon ketjuasiakaspäällikkö Mikko Järvinen kertoo, että kuluttajat ovat löytäneet myös balkan- ja lauantaimakkaroiden kevytversiot.

Ultratuotteet suosiossa

Kuluttajat etsivät lihatuotteista avainsanoja. Näitä ovat muun muassa "vähärasvainen", "kevyt" ja "ultrakevyt". Kärryyn napataan tuotteita, joista löytyy jokin kyseisistä maininnoista. Lihataloista kerrotaan, että esimerkiksi perinteinen, parisenkymmentä prosenttia rasvaa sisältävä meetwursti on saanut väistyä kevyempien kanssasisarien edessä.Kuluttajat valitsevat leivälleen mieluummin kevyitä tai ultrakevyitä meetwursteja, joissa on rasvaa liki puolet vähemmän.

- Kevytmeetwurstien kasvu on ollut huikeaa, Eija Wall myöntää. Ultrakevyet tuotteet ovat olleet etenkin laihduttajien mieleen. Pasi Luostarinen kertoo, että esimerkiksi kalkkunanakki on sopinut muun muassa Painonvartijoille.

- Se sisältää vain viisi prosenttia rasvaa ja on oikea pisteidenlaskijan unelma, hän kertoo.

Rasvaprosentti selvästi esillä

Keveysinnon myötä lihatuotteisiin on ryhdytty laittamaan entistä selkeämmin näkyviin, kuinka paljon rasvaa ne sisältävät. Esimerkiksi jauhelihapakkauksia on merkitty selkein numeroin 15, 10 tai 7 %. Aiemmin yhtä selvästi merkittiin lähinnä perinteisen sikanautajauhelihan hinta.

Hintalappua on kuitenkin syytä tarkkailla edelleenkin. Vähä- ja normaalirasvaisten tuotteiden hinnoissa kun voi olla eroja. Tavallista jauhelihaa hieman kalliimpi vähärasvaisen jauhelihan hinta ei ole karkottanut kuluttajia. Sen menekki on päinvastoin kasvanut koko ajan.

Oulun Limingantullin Prisman liha- ja einespuolen tuoteryhmävastaava Marko Aho on huomannut saman. Hän kertoo, että etenkin seitsemänprosenttinen jauheliha on ollut hittituote.

Ennen kinkussa piti olla rasvaa

Rasvapitoisuuden lisäksi kuluttajia kiinnostaa näkyvä rasva. Runsasläskinen sianjalka jää kevytintoilijalta ostamatta. Pasi Luostarinen kertoo, että näin ei ole ollut aina. Hän muistelee sodan jälkeistä aikaa, jolloin kunnon joulukinkussa piti olla vähintään kymmenen senttiä rasvaa.

- Tuolloin oli positiivinen asia, kun kinkussa oli paljon rasvaa. Nykyisin pidetään myönteisenä sitä, että rasvaa ei ole, hän kuvailee. Luostarisen mukaan kuluttajien vähärasvaisuuden vaatimusta voi kutsua jopa megatrendiksi.

- Tämä ajattelumalli on ollut vallalla Suomessa jo kymmenen vuotta,hän selittää. Vähärasvaisuus ei ole valttia kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi suhteellisten rasvaista suomalaista porsaankylkeä viedään ulkomaille, kun se ei maistu suomalaisille halutusti. Kyljelle on ollut kysyntää muun muassa grillijuhlia rakastavassa Yhdysvalloissa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat