Seiväshyppääjä Minna Nikkanen löysi kauden parhaan hyppyvireen oikeaan paikkaan, mutta turkulaisen harmiksi sen hyödyntäminen tyssäsi karsintaan. Nikkanen oli 455:n ylityksellä ensimmäinen karsiutuja eli kisan 13:s.
Nikkanen ylitti kesän parhaansa ensimmäisellään. Tulos 455 olisi riittänyt loppukilpailuun, jos Nikkasella ei olisi ollut 445:stä yhtä pudotusta.
- Siinä oli liian pieni seiväs. Sekin oli hyvä hyppy, mutta se ei auta, jos käy niin, Nikkanen sanoi.
Nikkanen ei antanut kisajärjestäjille täyttä tunnustusta karsinnan hoidosta, koska osalle hyppääjistä kerrottiin jo 455:n ylityksen jälkeen, että he ovat varmasti finaalissa.
- Jos minä olisin mennyt yli 460:sta, he olisivat joutuneet hyppäämään, Nikkanen selvitti ja harmitteli, että etenkin viimeinen yritys karsintarajasta oli hyvin jatkuva, mutta meni rimaa päin.
Nikkaselta kesti kesällä pitkään saada vauhtijuoksu kulkemaan, ja siksi hyppääminen tökki pitkin matkaa. Riossa jalat olivat iskussa, ja Nikkanen petrasi kesän parastaan kolmella sentillä.
- Nyt pitää vaan selvittää, miksi alkukesästä jalat ovat olleet niin heikot. Vasta tässä kisassa jalat olivat hyvät.
Murto oli oppimatkalla
Wilma Murrolle, 18, olympiakarsinta oli oppireissu. Hän jäi aloituskorkeuteensa 430 ja oli 24:s.