Uusi perustuslaki sai lähes yksimielisen tuen

Vain yhden kansanedustajan ryhmät, remonttiryhmä ja perustussuomalaiset, ilmoittivat vastustavansa presidentin aseman heikentämistä. Valiokunnan esityksessä leikataan presidentin valtaa erityisesti hallituksen muodostamisessa enemmän kuin hallitus oli ehdottanut. Vaikka valiokunnan esitys oli syntynyt yksimielisesti, keskustelun painotuksissa ilmeni kuitenkin selviä eroja. Keskustan Johannes Leppänen totesi, että muutos ei kaikilta osin vastaa puolueen tavoitteita.

Sosiaalidemokraattien Johannes Koskisen mukaan "muutos ei käytännössä liene yhtä kumouksellinen kuin paperilla". -Esimerkiksi kaksi viimeistä hallituksen muodostamisprosessia ovat sujuneet siihen tapaan, että uusiin säännöksiin sopeutuminen on helppoa, Koskinen sanoi. Koskisen mukaan presidentin omassa harkinnassa on, miten ja missä vaiheessa hän pitää yhteyttä eduskuntaryhmiin ja puoluejohtajiin.

Tulkinnasta jo kiistaa

RKP:n Gunnar Jansson varoitteli, että nykyiset kolme suurinta puoluetta saattavat vielä katua sitä, että "etäisyyttä eduskunnan ulkopuoliseen tasoittavaan välittäjään pidennettiin". Janssonin mukaan valiokunnan lakiesityksen perusteluihin kirjaama sanamuoto ei sulje pois sitä, että aktiivinen presidentti eräänlaisena "toisena varamiehenä" pitää itsensä ajan tasalla ja omasta aloitteestaan jopa käynnistää presidentinkierroksen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä (kok.) nousi kiistämään, että valiokunta olisi tarkoittanut presidentille aktiivista roolia. Itälän mukaan valiokunnan kanta on selvä: hallituksen muodostaminen tapahtuu eduskunnassa ja presidentti on vain reservissä.

Perustuslaki ensi vuonna

Uusi perustuslaki hyväksytään vielä toistamiseen vaalien jälkeen uudessa eduskunnassa, minkä jälkeen se siirtyy presidentin vahvistettavaksi. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2000 maaliskuussa. Presidentti Martti Ahtisaari on kieltäytynyt ottamasta kantaa eduskunnassa tekeillä oleviin muutoksiin, koska asian käsittely on vielä kesken.

Yleisen arvion mukaan presidentin olisi kuitenkin vaikea olla vahvistamatta eduskunnan lähes yksimielisesti hyväksymää lakia. Toisaalta eduskunnassa muistetaan - ja muistutetaan - miten presidentti Ahtisaari menetteli vuoden 1994 lopulla, kun hän vahvisti EU-jäsenyyden aiheuttamat lainmuutokset. Presidentti kirjautti tällöin valtioneuvoston pöytäkirjaan eduskunnan kannasta poikkeavan käsityksensä ulkopoliittisesta vallankäytöstä EU:n puitteissa. -Presidentin uuden vuoden aaton tulkinnasta on muodostunut "nykyinen tapa", joka ei vastaa eduskunnan aiemmin selvästi ilmaisemaa tahtoa, Heikki Koskinen (kok.) muistutti.

Helle ehdotti pikahyväksymistä

Vasemmistoliiton Esko Helle ehdotti vielä, että esitys julistettaisiin kiireelliseksi, jolloin se voitaisiin hyväksyä lopullisesti jo nykyisessä eduskunnassa. Helteen mielestä näin toimien "asialla ei voitaisi vaalien jälkeen enää spekuloida". Sama asia oli ollut esillä jo perustuslakivaliokunnassa, mutta ajatus ei ottanut siellä tulta. Samoin kävi ehdotukselle täysistunnon keskustelussa. Vihreiden Tuija Brax pahoitteli, että uudesta laista ei voi yksiselitteisesti päätellä, voitaisiinko EU:n syveneminen tiiviiksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi liitoksi hyväksyä poikkeuslailla. Braxin mielestä poliittisten paineiden alla voi olla mahdollista jopa hyväksyä poikkeuslakina Suomen liittyminen Natoon.
(STT)