Uusi kevätruis saattaa palauttaa ruisleivän täysin kotimaiseksi

-Kevätrukiin avulla voidaan kenties palauttaa ruisleipä kokonaan kotimaiseksi. Nyt rukiin omavaraisuus on vain 60-70 prosenttia. Uudesta lajikkeesta on jo pienessä ajassa saatu hyviä kokemuksia. Sen viljelyala laajenee kovaa vauhtia, sanoo MTK-Etelä Hämeen toiminnanjohtaja Markku Pulkkinen.

Kevätrukiilla on varsin erikoinen historia. Sitä viljeltiin Karjalan Kannaksella1800-luvulla suvikkaan nimellä. Viime vuosisadalla yksivuotista ruista ei viljelty juuri lainkaan, kunnes maanviljelijä Heikki Karjalainen ryhtyi jalostamaan Rengon Kaloisten kylässä uutta kevätruislajiketta.

Uuden kevätrukiin saaminen EU:n kasvilajikerekisteriin oli vuosien työn ja monien byrokratian mutkien takana.

-Vaikka lajiketta oli omalla tilallani viljelty jo parisenkymmentä vuotta, sen sertifiointi EU:n lajikelistalle näytti aluksi mahdottomalta. Prosessi kesti viitisen vuotta ja sen aikana paloi noin 20000 euroa lähinnä leimoihin ja papereihin, kertoi Karjalainen.

Lajike on nopeakasvuinen. Se kasvaa kuukaudessa 80 senttiä korkeaksi eli peittoaa kasvussa rikkaruohot. Sen etuna on myös syksyllä kylvettävään rukiiseen verrattuna hyvä hallan sietokyky.

Viime keväänä Rengossa oli paikoin kymmenen astetta pakkasta, joka vaurioitti ohria ja sokerijuurikkaita, mutta ei kevätruista. Lisäksi talvehtiminen aiheuttaa syysrukiille noin kolmanneksen sen tuhoista.

Toiminnanjohtaja Markku Pulkkinen näkee rukiinviljelyn tulevaisuuden monista uhkakuvista huolimatta Suomessa turvatulta.

-Rukiin hinta ei päinvastaisista arvioista huolimatta romahtanutkaan, vaikka Keski-Euroopan suuret varastot purettiin. Osa viljasta meni rehuksi. Saksassa ei enää ole yhtä suurta kiinnostusta rukiin viljelyyn. Puola on kysymysmerkki. Maasta voi tulla ruista yhteismarkkinoille, arvioi Pulkkinen.

MTV3-STT