Mainos

Uusi kaatopaikka-asetus tekee tekstiilistä ongelmallista jätettä

Vuonna 2016 voimaan tulevalla kaatopaikka-asetuksella on suuria vaikutuksia kotitalouksiin tietyissä osissa Suomea.

Päänvaivaa aiheuttaa muun muassa tekstiilijäte, sillä sitä ei enää jatkossa saa heittää kaatopaikalle menevän sekajätteen sekaan. Asetuksen tiukennukset koskettavat lähinnä niitä osia maata, joilla ei ole lähistöllä jätteenpolttolaitosta, vaan jotka joutuvat kuskaamaan sekajätteensä kaatopaikalle.

Tällä hetkellä jätteenpolttolaitoksia on Suomessa vain Riihimäellä, Oulussa, Turussa, Kotkassa ja Mustasaaressa. Lisäksi Lahdessa on kaasutuslaitos. Näillä alueilla tekstiilit poltetaan jatkossakin sekajätteen mukana energiaksi.

Pääkaupunkiseudulla ei ole toistaiseksi jätteenpolttolaitosta, mutta uusi kaatopaikka-asetus ei ehdi hankaloittamaan tekstiilijätteen lajittelua, sillä Vantaan polttolaitoksen pitäisi aloittaa toimintansa jo ensi vuonna.

Tekstiilijäte ei ole mikään pikkujuttu, sillä pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n tutkimuksen mukaan tekstiilijätettä on sekajätteen seassa vuosittain yli 10 kiloa asukasta kohden - ja suunta on ylöspäin.

Tavoitteena on kehittää tekstiilijätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, sillä tällä hetkellä vaihtoehtoja on hyvin vähän ja niidenkin volyymit ovat täysin riittämättömät.

– Taloudellisesti arvioiden ainoa järkevä tapa käyttää tekstiilijätettä on tällä hetkellä energiana hyödyntäminen eli polttoon laittaminen, arvioi Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Katja Moliis.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.