Perinteiset kaatopaikat katoavat Suomesta - jätteet poltettavaksi

Pohjoismaiden suurimmalla kaatopaikalla Espoon Ämmässuolla on jo varauduttu vuodenvaihteen muutoksiin. Ensi vuoden alusta alkaen kaatopaikoille ei saa enää sijoittaa biohajoavaa jätettä. Yhdyskuntajätteestä jopa 80 prosenttia on biohajoavaa eli esimerkiksi keittiö- tai puutarhajätettä, paperia, kartonkia tai puuta.

Jatkossa Ämmässuo ei ole enää kaatopaikka vaan ekoteollisuus-keskus.

- Iso muutos on se, että aikaisemmin loppusijoitukseen menevä jäte ohjataan eritapaiseen käsittelyyn, esikäsittelyyn. Jätteitä seulotaan, murskataan ja sitten saadaan takaisin kierrätystuotteina markkinoille. Me puhutaan tämmöisestä ekoteollisuus-hankkeesta, jossa me etsitään yrityksiä tekemään tätä kiertotalouden yhteistyötä yhdessä meidän kanssa. Jätehuolto ei ole niinkään se kierrättäjä vaan tämmöinen mahdollistaja. Me etsitään yrityksiä, jotka pystyisivät tukeutumaan tähän alueeseen ja tekemään yhdessä HSY:n kanssa näitä kiertotalouden tavoitteita, selittää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöpäällikkö Jukka Salmela.

Polttolaitokselle menevä sekajäte on Ämmässuolla pakattu paaleihin odottamaan.

Poltto voi vaarantaa kierrätyksen

Jatkossa noin puolet jätteestä päätyy poltettavaksi Vantaan jätteenpolttolaitoksessa. Ympäristöalan yrityksissä pelätään, että lisääntyvä jätteenpoltto vaarantaa kierrätyksen.

- Alueellinen optimointi on johtanut siihen, että jätteenpolttokapasiteettia on syntynyt Suomeen selvästi liikaa suhteessa kierrätystavoitteisiin ja näyttää siinä mielessä aidosti huolestuttavalta, toteaa Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki.

Suomessa on nyt toiminnassa 7 jätteenpolttolaitosta ja kolme on rakenteilla tai suunnitteilla. Yhdyskuntajätteestä pitäisi tavoitteiden mukaan kierrättää jo ensi vuonna puolet. Kierrätysaste on kuitenkin pysytellyt jo pitkään 30 prosentin tuntumassa.

- Meillä menee sellaisia jäte-eriä polttoon, jotka voisivat olla kierrättettävissä tai niistä olisi luotavissa uutta yritystoimintaa Suomeen. Kierrätysaste ei ole meillä kasvanut kymmeneen vuoteen yhtään mihinkään. Siihen tarvittaisiin taloudellisia ohjauskeinoja. Tarvitaan sitä porkkanaa eli markkinoita pitää synnyttää. Julkiset hankinnat olisivat hyvä tapa synnyttää uusiomateriaaleille kysyntää. Lisäksi tarvittaisiin verotuspäätöksiä ja yksinoikeuksien purkamista, luettelee Rauhamäki.

Vain tuhkaa ja kuonaa kaatopaikoille

Ämmässuolla vakuutetaan, ettei jätteenpoltto vähennä kierrätystä.

- Ei, päinvastoin. Me on alettu erilliskeräämään useampia jätejakeita tämän jätevoimalan käynnistymisen myötä. Esimerkiksi pahvia ja lasia ei ole enää sekajätteessä niin paljoa. Kierrätys päinvastoin tehostuu jätevoimalan myötä, sanoo Salmela.

Ympäristöteollisuus harmittelee sitä, ettei jätteenpoltolle ole asetettu veroa.

- Vero olisi ollut taloudellinen ohjauskeino, jolla olisi voinut siirtää Suomea kohti kiertotaloutta. Kierrätettäviä materiaaleja olisi pystytty helpommin hyödyntämään, pahoittelee Rauhamäki.

Jatkossa kaatopaikoille päätyy lähinnä hyödyntämiskelvottomia maa-aineksia, tuhkaa ja kuonaa. Jätevoimalan kuonallekin kehitetään Ämmässuolla hyötykäyttöä.

- Me pystytään kierrättämään täällä sekajätteen metallit jopa 75-prosenttisesti. Kova tavoite meillä on myös ohjata tämä mineraaliaines, jota syntyy noin 50 000 tonnia vuodessa, esimerkiksi asfaltti- tai betoniteollisuuden käyttöön. Tämä tarjoaisi jollekin yrittäjälle, esimerkiksi asfalttiteollisuudelle, hyvät puitteet toiminnan aloittamiseen, ehdottaa Salmela.

Suomessa oli aikoinaan tuhansia kaatopaikkoja. Nyt niitä on jäljellä noin 40.

Yhdyskuntajätettä syntyy noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa.