Uudet läänit aloittavat vanhalla miehityksellä

Uudet suurläänit työllistävät aluksi lähes kaikki nykyiset lääninhallitusten virkamiehet. Työttömäksi jää muutaman maaherran lisäksi toistakymmentä henkilöä. Myös siirtymisiä paikkakunnalta toiselle tulee selvästi ennakoitua vähemmän. Säästöjä uudistuksesta syntyy tänä vuonna vain 2,5 miljoonaa markkaa, lähinnä maaherrojen palkkakuluista.

Työllisyysvaikutukset jäävät lääniuudistuksessa huomattavasti pelättyä vähäisemmiksi. Ensi maanantaina viidessä lääninhallituksessa työskentelee noin 1100 henkilöä, 100 vähemmän kuin nykyisissä vuosi sitten. Vuoden 1993 jälkeen työpaikoista on kadonnut jo 800. Sisäministeriö ennustaa varovasti, että vuoteen 2001 mennessä jäljellä olisi 900 virkamiestä.

Lääniuudistuksen maksumiehiä ovat alkuvaiheessa maaherra Hannu Tenhiälä ja hänen kohtalotoverinsa, joille annetaan tylysti kenkää. Tänä vuonna säästöä tulee nimittäin vain 2,5 miljoonaa markkaa. Se syntyy maaherrojen palkoista, virka-asunnoista, autoista, ja sihteereistä.

Viimeisiä virkatöitään tekevä maaherra on pettynyt ja hän ennustaa myös omalle ammattiliitolle vaikeuksia, jos seuraavaksi aletaan listiä ministeriöitä. Tenhiälä palaa 22 vuotta pakasteessa olleeseen maaseutuelinkeinopiirin johtajan virkaansa Hämeenlinnassa. Virattomiksi jäävistä maaherroista Olavi Martikainen pitää sapattivapaata, Pirkko Työläjärvi sanoo, että hänen uusi työnantajansa tulee julkisuuteen kuukauden sisällä, Mauri Miettinen ei ole kertonut suunnitelmistaan. Muilla on töitä tiedossa tai he siirtyvät eläkkeelle.

Sisäministeriö vakuuttaa, että lääniuudistus tuo 65 miljoonan markan säästöt neljässä vuodessa. Puolet siitä syntyneekin luonnollisen poistuman kautta, kun virkoja ei täytetä. Mutta loppuosa, yli 30 miljoonaa markkaa onkin sitten täysi kysymysmerkki, se kun pitäisi säästää jollakin, vielä keksimättömällä tavalla päivittäisistä työtehtävistä.
(MTV3/Keimo Lehtiniemi)


Lue myös:

    Uusimmat