Yöllä lypsetystä lehmän maidosta eli ns. unimaidosta pyritään kehittämään uusi suomalainen funktionaalinen elintarvike. Unimaitotuotteiden pitkäaikaisella kohtuukäytöllä uskotaan olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Ensimmäisiä unimaidosta valmistettuja juustoja ja jogurtteja esiteltiin tänään Ylä-Savossa Maitoset-tapahtumassa.
Yöllä lypsetty maito sisältää enemmän melatoniinia kuin päivällä lypsetty maito. Melatoniini säätelee monia elintoimintoja, mm. vuorokausi- ja vuodenaikarytmiä. Aineella on rauhoittava ja siten mm. nukahtamista edistävä vaikutus. Sillä on niinikään antioksidanttisia vaikutuksia. Aine tukee elimistön immunologista järjestelmää, joten siitä saattaisi olla apua esimerkiksi vanhuksille, joiden sairastavuus on lisääntynyt. Ihmisen elimistö tuottaa nuorena riittävästi melatoniinia, mutta keski-iässä sen eritys alkaa vähetä.
Kuopion yliopistossa melatoniinitutkimusta johtava professori Maija Valtonen kertoo unimaidon tuotteistamisen olevan vielä edessäpäin. Runnin Maitoset-tapahtuman tuotteet olivat maistiaisia, suomalaiseen ruokapöytään on vielä matkaa. Yöllä lypsäminen ei nousse esteeksi. -Tuottajat ovat innostuneita lähtemään mukaan, jos meijerit ovat valmiit kehittämään tuotteita. Suurin kynnys on maidon kerääminen. On löydettävä tuote, jonka takia maito kannattaa kerätä erikseen, toteaa Valtonen.
Tutkijat ovat jo muutaman vuoden ajan kehittäneet mittaustekniikoita, joilla maidon melatoniinipitoisuus saadaan selville. Samalla on etsitty parhaita unimaidon tuottajia. Alustavien selvitysten mukaan eniten melatoniinia saadaan itäsuomalaisen rodun maidosta. Melatoniini näyttää säilyvän unimaidosta valmistetuissa tuotteissa eli aine kestää meijeriprosessit. "Unijuustossa" melatoniinia on selvästi enemmän kuin pelkässä unimaidossa, jogurtissakin sen määrä on korkeampi.
Tutkijat ovat laskeskelleet, millainen määrä unimaitoa päivässä tarvitaan, jotta sillä olisi vaikutuksia ihmiseen. Vaikutukset riippuvat maidon koostumuksesta. Jos kyseessä on oikein hyvä maitotuote, voi puoli litraa riittää. -Yhden annoksen nauttiminen ei todennäköisesti vaikuta juuri mitenkään. Jos annos olisi hyvin suuri, lähes lääkkeellinen annos, se nukuttaisi tai tekisi öisen olon. Pitkään käytettynä sillä pitäisi olla terveyttä edistävä vaikutus, arvioi Valtonen. Valtonen toteaa, että maitoa ei voi käyttää lääkkeenä. -Se on terveellinen ravintoaine. Jos se on yöllä lypsetty, sen terveysvaikutukset ovat vielä paremmat.
Yhdysvalloissa melatoniini-pillereistä on kehittynyt eräänlainen muotituote, jota nautitaan suuriakin annoksia esimerkiksi aikaeron aiheuttamiin ongelmiin tai jopa torjumaan ikääntymisen vaivoja. Aineen haitallisista vaikutuksista ei ole saatu näyttöä, toisaalta sen pitkäaikaisista vaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa. -Melatoniini on hyvin myrkytön aine, joka hajoaa nopeasti elimistössä. Suurien lääkkeellisten annosten pitkäaikainen käyttö ei ehkä kuitenkaan ole hyväksi. Suomessa lääkintöhallitus ei ole antanut lupaa melatoniinipillereille. Kun melatoniinia saadaan maidossa, se on täysin luonnollinen tuote.
Melatoniinin vaikutuksia on tutkittu Kuopion yliopistossa eläinkokeissa. Yömaidon sisältämät melatoniimäärät riittävät nukuttamaan rottia. Melatoniinimaitoa saaneet rotat pysyivät muita paremmassa kunnossa ja elivät pitempään. Osa rotista sai juodakseen yöllä lypsettyä maitoa, osa melatoniinilla vahvistettua maitoa ja loput kaupan maitoa. -Rotat joivat maitoa keski-iästä vanhuuteen. Erot ryhmien kesken eivät olleet vallan suuret, mutta kuitenkin selvät.
Melatoniinitutkimus jatkuu. Seuraavaksi tavoitteena on selvittää, mihin maidon osaan melatoniini sitoutuu. -Tällöin voisimme valmistaa tuotteita, joissa olisi melatoniinia enemmän kuin pelkässä maidossa. Tällöin maitoa ei tarvitsisi litkiä litrakaupalla, jos haluaa käyttää maitoa melatoniinin lähteenä.
(STT)