Ulkomaalaiset upseerit tarkastavat suomalaisia joukko-osastoja – "Hämmentäviäkin kysymyksiä tulee"

Vuodelta 1991 peräisin olevassa, ja viimeksi vuonna 2011 päivitetyssä Wienin asiakirjassa on sovittu, että jokainen jäsenmaa esittelee vähintään viiden vuoden välein yhden maavoimien ja yhden ilmavoimiensa joukko-osaston jäsenmaiden edustajille. Suomi esittelee tänä vuonna Karjalan Prikaatin ja Karjalan Lennoston.

Hornetit pauhasivat Savossa

Karjalan Lennostossa vieraille esiteltiin päivällä maakalustoa. Kokeilipa osa lentosimulaattoriakin. Sopivasti mediatilaisuuden aikana yksi Rissalan Hornet-laivue rymisteli Savon taivaalle ikään kuin voiman merkkinä.

Suomeen tuli 29 asevalvontaupseeria 18 maasta. Näytetäänkö ulkomaalaisille ihan kaikki?

– Käytännössä aivan kaikkea ei tietenkään näytetä. Linjaukset ovat niin, että mikäli ne eivät ole Suomen turvallisuutta oikeasti uhkaavia tekijöitä, niin mieluummin kerromme mitä meillä on, muotoilee vierailuja valmisteleva asevalvontaupseeri, majuri Arto Toivanen Pääesikunnasta.

Ulkomaisten upseerien mielenkiinto kohdistuu asekalustoon, henkilöstön määrään ja koulutustasoon. Lennostossa vieraita kiinnosti lisäksi lentotuntien määrä ja mahdollisuus käyttää simulaattoria koulutuksessa.

Raportoidaan, ei kommentoida

Wienin sopimuksen hengessä upseerit eivät ota kantaa poliittisiin kysymyksiin. Esimerkiksi siihen pystyykö Suomi puolustamaan itseään nykykalustolla tai miltä Suomen puolustuskyky näyttää tuulisessa Euroopassa juuri nyt.

– Minulla ei ole toimivaltaa vastata tuohon kysymykseen, tiivistää jäsenmaiden edustajien ryhmää vetävä komentaja Peter Van den Broeck Belgian asevalvontayksiköstä.

Komentaja ei halua ottaa kantaa myöskään Suomen Nato-jäsenyyteen.

– Suomi päättää itse osallistumisestaan.

Suomi on avoin

Viisi kertaa Suomessa tarkastusmatkalla käynyt belgialaisupseeri kehuu Suomen avoimuutta sotilasasioissa.

– Suomi on hyvin avoin ja läpinäkyvä. Suomalaiset ovat valmiita, halukkaita ja kykeneviä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ja näyttämään kaiken, upseeri kiittelee vuolaasti.

Suomen yleinen asevelvollisuus teki vaikutuksen tarkastajiin, jälleen kerran.

– Se on loistava järjestelmä, koska sillä on kansan tuki. Monet maat ovat menettäneet sen asevelvollisuudesta päättäessään.

Edellinen tukikohtavierailu tehtiin Suomeen vuonna 2008. Nyt Suomeen tuli vain kolmasosa 57:stä ETYJ -jäsenmaasta. Mutta se ei ole kuulemma merkki siitä, että Suomi ei kiinnostaisi, vaan resurssikysymys kun tukikohtaesittelyjä on nyt muuallakin.

– Viime viikkoina on ollut esittelyjä ja tarkastuksia Ranskassa ja Turkissa. Lisäksi Virossa alkaa iso harjoitus. On valittava minne menee, perustelee Arto Toivanen.

Hämmentäviä kysymyksiä

Yleensä asevalvontatarkastajat ovat perehtyneet kohdemaansa olosuhteisiin hyvin. Suomessa se tarkoittaa esimerkiksi pohjoisiin sääolosuhteisiin tutustumista ja alueelliseen maanpuolustusjärjestelmän tuntemista.

Joskus kuitenkin huomataan, että valmistautuminen on ollut puutteellista.

– Hämmentäviäkin kysymyksiä tulee, Toivanen myöntää.

Mairittelevaa on kuitenkin ollut palaute suomalaisen reservin ja erityisesti varusmiesten koulutustasosta.

– Monet valvontaupseerit ihmettelevät varusmiesten taitoja. Siis sitä miten lyhyessä ajassa voidaan kouluttaa asevelvollisia, jotka muiden maiden kriteeristön mukaan olisivat aktiivisotilaita, Toivanen kertaa keskusteluja.

Myös Peter Van den Broeck yhtyy näkemykseen.

– Edellisellä kerralla olin Lapissa seuraamassa harjoitusta. Reserviläisten taito ja motivaatio puolustaa maata oli aistittavissa, se ei ollut mitään showta, komentaja muistelee.

Venäjä kieltäytyi haastattelusta

Menossa on luottamusta ja avoimuutta lisäävien toimien juhlavuosi. Tänä vuonna tulee 40 vuotta Helsingin kokouksesta, jonka päätöksistä ETYJ:n asevalvontasopimukset ja niihin liittyvät käytännön toimet saivat alkunsa.

Suomen tutkikohtaesittelyihin osallistuu tällä kertaa Tsekki, Unkari, Tanska, Ruotsi, Norja, Tanska, Sveitsi, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Hollanti, Belgia, Italia, Slovakia, Venäjä, Puola, Yhdysvallat ja Kroatia.

Karjalan Lennoston mediatilaisuudessa ainakin osa toimittajista olisi halunnut haastatella Venäjän tarkastusupseeria, mutta siihen ei ollut mahdollisuutta.

– Hän kieltäytyi diplomaattisin perustein, Toivanen kertoo.

Median eteen marssivat vapaaehtoisina Italian, Hollannin, Tanskan ja Belgian upseerit.