Suomen bruttokansantuotteen kasvuvauhti on suunnilleen puolittumassa Ukrainan sodan seurauksena tänä vuonna, arvioi Kuntarahoitus.
Ennen Venäjän hyökkäystä Suomen talouden odotettiin yltävän vuonna 2022 lähes kolmen prosentin kasvuun. Sodan negatiivinen kokonaisvaikutus bkt-kasvuun voi tänä vuonna olla 1–1,5 prosenttiyksikön luokkaa, joten kasvuvauhti olisi noin puolittumassa.
Kuntarahoitus arvioi Suomen bkt-kasvun asettuvan tänä vuonna 1–2 prosenttiin ja putoavan ensi vuonna nollan ja yhden prosentin välille.
– Arvio perustuu näkymään, ettei sodalle ole toistaiseksi odotettavissa nopeaa ratkaisua, mutta ettei se myöskään laajene Nato-maiden ja Venäjän suoraksi keskinäiseksi konfliktiksi, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo tiedotteessa.
Nykytiedon valossa myös inflaatio on kiihtymässä odotettua enemmän. Kuntarahoitus arvioi kuluttajahintojen nousun kasvavan tänä vuonna 3,7 prosenttiin.
Venäjän rahoituslaitokset ja yritykset on hyökkäyssodan vuoksi käytännössä suljettu kansainvälisten markkinoiden ulkopuolelle, mikä on sysäämässä maan talouden syvään taantumaan. Talouspakotteiden mittaluokka on niin poikkeuksellinen, että se voi aiheuttaa ennalta-arvaamattomia seurauksia. Pakotetoimet ja Venäjän talouden syöksy aiheuttavat luottotappioita ulkomaisille pankeille ja yrityksille.
– Tappioiden leviämistä erilaisten luotto- ja vastapuoliriskien välityksellä on seurattava tarkasti, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Epävarmuus energiantoimituksista nostaa energiakustannuksia, ja myös elintarvikehuolto voi vaikeutua.