Miltä kuulostaa kirja- tai saapaslahja palkkioksi virpomisesta?
Muistatko vielä lapsuutesi surkeimman virpomispalkinnon? Pääsiäiskilpailussa tiedustelimme muun muassa, mikä on huonoin palkka, jonka vastaajat ovat kohdanneet.
Kyselyyn tuli 289 vastausta. Vastanneista 178 kappaletta kertoi, että ottaisi kyllä mielellään vastaan virpojia. Kaikki eivät kuitenkaan muista varautua trullien saapumiseen!
Huonoksi virpomispalkaksi tuomittiin ainakin hedelmät, jotka eivät lapsena jaksaneet innostaa – ja miltä kuulostaa ruisleipä- tai saapaspalkkio?
Mikä on huonoin virpomispalkka?
”Sain pienenä laihdutuskarkkeja vastineeksi virpomisesta. Pettymys oli suuri.”
– Silja
”Tyttäreni sai virpomispalkaksi saappaat. Monta numeroa tyttärelle liian isot ja niin risaiset, ettei voinut antaa eteenpäin kellekään!”
– Suski
”Leivokset. Tai paperittomat karkit, joista ei tiedä, mitä ne ovat. Itse leivottu on hygieniakysymys.”
– Joskus pienenä
”Kotiseudullani Keski-Suomessa virpominen oli lapsuudessani täysin tuntematon juttu. Kun nuorena aikuisena 1990-luvulla muutin Lounais-Suomeen, hämmennyin kovin, kun eräänä kevätlauantaina ovella seisoi pieniä noita-akkoja vitsoja heilutellen ja reippaasti loruillen. Ihmettelin touhua, mutta jotenkin tajusin, että he ilmeisesti haluaisivat jonkun palkan esityksestään. Eihän minulla tietenkään ollut karkkia tai muuta kivaa tarjottavaa kotona. Hätäpäissäni annoin heille yhden appelsiinin, ja ilmeistä näki, että eipä ollut palkkani järin mieleinen. Sittemmin viisastuin ja olen osannut varata kotiin makeisia.”– Mari K.
