Brittitutkimuksen mukaan huonounisuus vauvana voi ennustaa univaikeuksia myös aikuisiälle.
Huonounisuus vauvana voi ennustaa unettomia öitä myös aikuisena. Britanniassa tehdyn kaksostutkimuksen mukaan geneettiset tekijät selittivät vauvoilla noin 40 prosenttia yöheräämisistä, aamun heräämisajasta ja päiväunien kestosta. Tutkimuksesta kertoi Duodecim-lehti elokuussa. Yöunen kestoon geeneillä näytti olevan pienempi vaikutus.
Psykiatrian professori, ylilääkäri Tiina Paunio korostaa, että ympäristötekijöillä on suuri merkitys siihen, miten nukumme. Lisäksi unen ominaisuuksiin kuuluu se, että se mukautuu ympäristöön. Paunion mukaan perimän vaikutus nukkumiseen kuitenkin säilyy.
–Unen häiriintymiselle altistavat persoonallisuuden piirteet, kuten ahdistusherkkyys, ovat melko stabiileja, ja siten ongelmat voivat jatkua lapsuudesta aikuisuuteen.
Perimä tekee iltavirkun
Tutkimusten perusteella perimä vaikuttaa erityisesti siihen, kuinka aamu- tai iltavirkkuja olemme. Vuorokausirytmissä ympäristön ja geenien osuus on noin puolet ja puolet.
Vauvan univaikeuksista on vaikea erottaa, mikä niistä on ympäristön ja mikä geenien sanelemaa. Nukkumiseen vaikuttaa paljon se, miten lasta hoidetaan. Lisäksi lapsi voi reagoida esimerkiksi vanhempien parisuhdeongelmiin tai perheen rahavaikeuksiin.
Lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä lohduttaa, että aikuisena on mahdollista oppia nukkumaan hyvin, vaikka lapsena olisi nukahtanut huonosti ja heräillyt öisin.
Toisaalta tiedetään myös tapauksia, joissa jatkuva unettomuus on alkanut jo lapsuudessa.