Tutkimus: Yllättävä syy sinunkin väsymyksesi takana?

Huonounisuus vauvana voi ennustaa unettomia öitä myös aikuisena. Britanniassa tehdyn kaksostutkimuksen mukaan geneettiset tekijät selittivät vauvoilla noin 40 prosenttia yöheräämisistä, aamun heräämisajasta ja päiväunien kestosta. Tutkimuksesta kertoi Duodecim-lehti elokuussa. Yöunen kestoon geeneillä näytti olevan pienempi vaikutus.

Psykiatrian professori, ylilääkäri Tiina Paunio korostaa, että ympäristötekijöillä on suuri merkitys siihen, miten nukumme. Lisäksi unen ominaisuuksiin kuuluu se, että se mukautuu ympäristöön. Paunion mukaan perimän vaikutus nukkumiseen kuitenkin säilyy.

–Unen häiriintymiselle altistavat persoonallisuuden piirteet, kuten ahdistusherkkyys, ovat melko stabiileja, ja siten ongelmat voivat jatkua lapsuudesta aikuisuuteen.

Perimä tekee iltavirkun

Tutkimusten perusteella perimä vaikuttaa erityisesti siihen, kuinka aamu- tai iltavirkkuja olemme. Vuorokausirytmissä ympäristön ja geenien osuus on noin puolet ja puolet.

Vauvan univaikeuksista on vaikea erottaa, mikä niistä on ympäristön ja mikä geenien sanelemaa. Nukkumiseen vaikuttaa paljon se, miten lasta hoidetaan. Lisäksi lapsi voi reagoida esimerkiksi vanhempien parisuhdeongelmiin tai perheen rahavaikeuksiin.

Lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä lohduttaa, että aikuisena on mahdollista oppia nukkumaan hyvin, vaikka lapsena olisi nukahtanut huonosti ja heräillyt öisin.

Toisaalta tiedetään myös tapauksia, joissa jatkuva unettomuus on alkanut jo lapsuudessa.

–Se on ilmiönä aika huonosti tunnettu ja harvinainen. Aikuisista unettomista noin prosentti on ollut unettomia lapsesta lähtien, Saarenpää-Heikkilä sanoo.

Geenejä napaverestä

Nukkumisen perinnöllisyyttä on tutkittu toistaiseksi vähän. Suomessa alkoi viime vuonna tutkimus, jossa selvitetään, mikä merkitys geeneillä on vastasyntyneiden unirytmiin ja kuinka paljon vauvoilla on unihäiriöitä. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa kerätään parhaillaan vauvoja ja heidän vanhempiaan mukaan tutkimukseen.

–Vanhemmat vastaavat jo ennen vauvan syntymää omia nukkumistottumuksiaan koskevaan kyselyyn. Kun vauva syntyy, otetaan geeninäytteitä niin vauvan napaverestä kuin vanhemmiltakin, Saarenpää-Heikkilä kertoo.

Kysely toistetaan, kunnes lapsi on parivuotias. Tuloksia on luvassa aikaisintaan ensi vuoden lopulla.

STT–PIRITTA RAUTAVUORI

(MTV3)