Virtsatietulehduksilta suojaavia flavonoideja on puolukan lisäksi muun muassa karpalossa, mustikassa ja juolukassa.
Uusi suomalaistutkimus vahvistaa käsitystä kotimaisten marjojen terveysvaikutuksista. Esimerkiksi puolukassa on suuria määriä harvinaisia flavonoideja, jotka suojaavat virtsatietulehduksilta. Lakan ja mesimarjan yhdisteet taas estävät patogeenisten bakteerien ja erityisesti salmonellan kasvua.
Elintarviketieteiden maisteri Kaisu Riihinen selvitti tutkimuksessaan fenolisten yhdisteiden esiintymismuodot ja määrät 24 pohjoismaisessa marjassa.
Flavonoideilla ja muilla fenolisilla yhdisteillä arvioidaan olevan useita pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia. Ne estävät hapettumista eli toimivat antioksidantteina sekä elintarvikkeissa että elimistössä. Joidenkin tutkimusten mukaan ne saattavat myös ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, syöpää, allergioita ja tulehduksia.
Virtsatietulehduksilta suojaavia flavonoideja on puolukan lisäksi muun muassa karpalossa, mustikassa ja juolukassa. Puolukassa määrät ovat kuitenkin 30-kertaisia muihin nähden. Sata grammaa puolukkaa päivässä riittää suojavaikutuksen aamiseen.
Marjan väri kertoo pitoisuuksista
Fenolisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet ovat suurimmat marja-aroniassa, mustikassa, variksenmarjassa sekä muissa sini- ja punamustissa marjoissa. Näissä marjoissa väriaineet ovat suurin fenolisten yhdisteiden ryhmä.
- Jos terveellisyyden mittarina pidetään fenolisten yhdisteiden määrää voitaneen sanoa, että marjat ovat sitä terveellisempiä, mitä tummempia ne ovat, tutkija kansantajuistaa.
Fenoliset yhdisteet säilyvät myös hyvin ruuanvalmistuksessa ja säilönnässä. Kuumennuskäsittely voi jopa vapauttaa lisää fenolisia yhdisteitä marjan rakenteesta.
Tutkimuksen mukaan jokaisella marjalla on oma tyypillinen periytyvä koostumuksensa. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi marjatuotteiden aitouden selvittämisessä.
Riihisen väitöskirjatutkimus tarkastettiin tänään Kuopion yliopistossa.
(MTV3-STT)