Ulkopuolinen varhaiskasvatus on tutkimuksen mukaan pelkkää kotihoitoa parempi vaihtoehto pienen lapsen kehityksen kannalta. Kotihoidolla ei kuitenkaan ole selkeitä vaikutuksia lasten myöhempiin kouluarvosanoihin tai toisen asteen koulutusvalintoihin.
Palkansaajien tutkimuslaitos julkisti tänään lasten kotihoidon tuen vaikutuksia lapsiin ja äitien työllisyyteen tarkastelevan tutkimuksen. Tutkimuksessa käytettiin aineistona mm. tietoja kotihoidon tuen kuntalisistä ja lastenneuvoloiden testituloksista. Kaikki kunnat eivät maksa kuntalisää.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurempi lasten kotihoidon tuki pidentää äitien kotihoitojaksoja. Pidemmät kotihoitojaksot taas vaikuttavat tutkimuksen mukaan lapsiin niin, että ne lisäävät todennäköisyyttä huonoon tulokseen lasten neuvolatesteissä.
– Varovaisenkaan tulkinnan mukaan tulokset eivät osoita kotihoidon tuen positiivisia vaikutuksia lapsiin. Otettuna huomioon sekä vaikutukset äitien työllisyyteen että vaikutukset lapsiin, kotihoidon tuki ei vaikuta kovin optimaaliselta järjestelmältä, koska se ohjaa voimakkaasti ihmisten päätöksiä, sanovat tutkimuksen tehneet PT:n tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusprofessori Kristiina Huttunen johtopäätöksissä.
Pohjana kattava neuvolatestien rekisteri
Tutkijoilla oli käytössä laaja rekisteriaineisto lastenneuvolassa tehtävien Lene-testien tuloksista.Testit pyrkivät mittaamaan leikki-ikäisen lapsen neurologista kehitystä. Kuntalisän suurempi määrä johti tutkimuksen mukaan vertailuryhmään nähden huonompiin tuloksiin näissä testeissä.
Suomessa on viime aikoina käyty kotihoidon tuen vaikutuksista vilkasta keskustelua. Tutkijat toivovat, että tutkimuksen tulokset tuovat keskusteluun tieteellistä näyttöä.
– Hyvä tukijärjestelmä huolehtisi ihmisten tuen tarpeesta ohjaamatta käyttäytymispäätöksiä voimakkaasti, he esittävät.
Kotihoidon tukeen on oikeus, jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona.