Tutkimus: Epävarmuus työssä aiheuttaa painajaisia

Pohjoismaiden unitutkijat kokoontuvat viikonloppuna Helsinkiin. Mukana on myös professori Torbjörn Åkerstedt Tukholman Karolinska institutetista. Åkerstedtin johtama ryhmä on tutkinut työntekoon liittyviä unihäiriöitä ja vuorotyöhön sopeutumista.
-Kun ihminen menettää kontrollin työtehtäviinsä, hän nukkuu huonosti. Kontrollin puute oli tutkimuksessamme suurin syy painajaisten syntyyn, Åkerstedt kertoo.

Myös stressi työpaikalla aiheuttaa unettomuutta, samoin kuin motivaation puute. Åkerstedtin ryhmä havaitsi myös yllätyksekseen, ettei työpäivän pituudella ollut mitään merkitystä unettomuuteen. Esimerkiksi työpäivän lyhentäminen kuuteen tuntiin paransi ihmisten sosiaalista elämää, mutta nukkumiseen tai muihin terveydellisiin seikkoihin sillä ei ollut vaikutusta. Myöskään seitsemän 12 tunnin mittaista työpäivää peräjälkeen ei vaikuttanut ihmisten terveyteen, jos he saivat viikon mittaisen lepojakson työjakson jälkeen.

Unettomuus on kallista kaikille

Univajeesta kärsii jopa kolmannes väestöstä. Pitkään jatkuneen huonounisuuden syitä ovat esimerkiksi vuorotyö ja uniapnea eli unenaikainen hengityksen pysähtyminen. Univaje on sekä henkilökohtainen kärsimys että yhteiskunnallinen turvallisuusriski: siitä kärsivät ihmiset kuljettavat liikennevälineitä, valvovat teollisuusprosesseja ja tekevät yhteiskunnallisia päätöksiä. On laskettu, että univaje ja unihäiriöt aiheuttavat Suomen kansantaloudelle vuosittain noin kuuden miljardin markan laskun.

Unen häiriöiden määrä kasvaa ikääntymisen mukana, ja ne ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii unen häiriöistä, yli 60 prosentilla on kuukautiskiertoon liittyviä unen häiriöitä ja yli puolella vaihdevuosi-ikäisistä tai sitä vanhemmista naisista on jatkuvia unen häiriöitä.

Naistentautien erikoislääkäri Päivi Polo-Kantola ja keuhkotautien erikoislääkäri Tarja Saaresranta ovat tutkineet hormonikorvaushoidon vaikutusta vaihdevuosi-ikäisten naisten uneen. He ovat todenneet, että Suomessa yleisesti käytetyt hoidot helpottavat vaihdevuosien oireita ja samalla myös unen häiriöitä ja unenaikaisia hengityshäiriöitä.

Vanhat konstit paras apu yötyöläisille

Äkerstedtin johtama ruotsalaisryhmä on tutkinut myös vuorotyössä puurtavia. Tuloksien mukaan vanhat kunnon nokoset ja kahvikuppi auttavat parhaiten ihmistä pysymään hereillä. Kaikki eivät voi kuitenkaan ottaa nokkaunia keskellä työtehtäviään, jolloin paras keino herätellä itseään on nousta seisomaan ja liikuskella vähän. Nukahtamisen voi välttää helpommin myös, jos ei joudu työskentelemään yksin.

Yövuoroon menevien ei kannata ottaa nokosia illalla, sillä silloin on vaara, että ehtii vaipua syvään uneen. Herääminen yövuoroon on silloin vaikeaa ja syvän unen keskeytymisestä johtuva niin sanottu unihumala saattaa kestää parikin tuntia. Päiväunet kannattaakin ajoittaa iltapäivälle, unitutkijat neuvovat.
(STT)