Maailman harvinaisia sukunimiä on varjeltava jopa lainsäädännöllä, vaatii kaksi tutkijaa. Saksalaiset tiedemiehet korostavat, että meidän olisi luovuttava tavasta antaa lapselle liki aina isän sukunimi.
- Harvinaiset sukunimet ovat häviämässä, koska liian moni kiinalainen on sukunimeltään Wang, liian moni englanninkielinen Smith ja saksalainen Müller, linjaavat Harald Jockusch ja Alexander Fuhrmann.
Kaksikko ilmoittaa keksineensä pulmaan ratkaisun: vauvan vanhemmat on määrättävä arvioimaan, kumman sukunimi on harvinaisempi ja annettava se nimi lapselle.
Duo kynäili myös matemaattisen mallin, joka osoittaa heidän ehdotuksensa tehon. Jos lapsi perii vanhempiensa harvinaisemman sukunimen, jo 50 vuoden kuluttua maailman nyt yleisimpiä sukunimiä kantaa vain viidennes niiden tämän hetken omistajamääristä.
Jos vähän käytettyjä nimiä alettaisiin suosia, Suomessa puhelinluettelot ohenisivat eniten Korhosten, Virtasten ja Niemisten kohdilta.
Pitkät nimihirviöt katoaisivat
Vanhempien harvinaisemman sukunimen perimisestä olisi ainakin eräs etu. Se päättäisi pitkien nimihirviöiden yleistymisen.Lapsesta tulisi lyhyen iskevästi esimerkiksi Kaseva eikä Kaseva-Horttanainen-Williamson.
Saksan tutkijakaksikon nimiteoria ei päde aivan globaalisti. Joillakin seuduilla ei nimittäin käytetä lainkaan sukunimeä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Tiibet ja Jaava. Niinpä Indonesiaa ovat luotsanneet yksinimiset Suharto ja Sukarno.
Espanjan- ja portugalinkielisissä maissa sukunimi taas saadaan sekä äidiltä että isältä. Tosin näissä maissa arkikäytössä riittää yksi sukunimi.
Syytä on huomata sekin, että monissa aasialaisissa ja afrikkalaisissa kulttuureissa sukunimi mainitaan ennen etunimeä. Tunnettuja esimerkkejä ovat Kiina ja muut itäaasialaiset kulttuurit sekä Euroopassakin Unkari.
Julistus harvinaisten sukunimien suojelun puolesta julkistettiin nimitutkimuksen aikakauslehdessä nimeltä Beiträge Zur Namenforschung.
(MTV3 - STT - DPA)